Tarttuvien rallien taitajan tarina

Tiskarin polkan tarttuva kertosäe ”minä vaan tiskaan astioita ja luutalla lakaisen lattioita oli kyllä tuttu Silja Pitkäselle, 29, ja Ville-Juhani Sutiselle, 31, heidän lupautuessaan kirjoittamaan kangasniemeläislähtöisen kuplettilaulaja Hiski Salomaan elämäkerran.

Tiskarin polkan tunteminen olikin jo paljon ottaen huomioon Pitkäsen ja Sutisen iät. Heidän ikätovereillaan kun ei yleensä ole mitään käsitystä siitä, kuka Hiski Salomaa (1891–1957) oikein oli.

Mutta Pitkänen ja Sutinen paneutuivat asiaan. Ja hyvin he sen tekivätkin. Pitkäsen ja Sutisen kirjoittama Värssyjä sieltä ja täältä – Hiski Salomaan elämä ja laulut (Teos 2011) kuvaa huolellisesti eri lähteitä käyttäen siirtolaiseksi Amerikkaan lähteneen Salomaan elämäntarinan.

Hiskias Möttö, josta myöhemmin tuli Hiski Salomaa, lähti Kangasniemeltä monen muun suomalaisen tapaan köyhyyttä pakoon Amerikan kultamaille. Mielessä siinteli myös seikkailunhalu, kun räätälin ammatin äidiltään oppinut Hiski lähti suureen maailmaan.

Jälkipolvet muistavat hänet nyt Lännen lokarina ja tarttuvien huumorirallien taitajana. Huumori ei Salomaalla ollut itsetarkoitus, vaan lauluissa toistui aina heikomman puolelle asettuva inhimillinen näkökulma.

Hiskin elämästä ei saa väännettyä suurmiehen kuvaa – vaikka Pitkäsen ja Sutisen mukaan moni sellaista pyrkisikin luomaan esiintyjästä, jonka rallit ovat jääneet elämään nykypolvillekin.

Suurmieselämän sijaan Hiskin tarina kertoo pikemminkin ”pienmieselämästä”, Pitkänen toteaa.

Hiskin kokemat monet muutot, traagiset elämänvaiheet, kaipuu Suomeen, työn ja toimeentulon hankkimisen ankaruus ovat asioita, joiden kanssa kaikki kultaa vuolemaan lähteneet suomalaissiirtolaiset joutuivat kamppailemaan.

– Siinä mielessä Hiski oli arkinen ja tavallinen hahmo. Hänen tarinansa toimii samalla suurten siirtolaisryhmien äänitorvena, Pitkänen arvioi.

Lukijan on tästä helppo olla samaa mieltä: siirtolaisten arki piirtyy kirjan sivuilta elävänä – ja karunakin.

Jyväskylässä syntynyt ja koulunsa käynyt Pitkänen sai kuulla Salomaan kupletteja automatkoilla jo lapsena – varsinkin Kangasniemen mökille mentäessä.

Historiaa, kulttuuriperinnön tutkimusta ja esittäviä taiteita Jyväskylän ja Turun yliopistoissa sekä Englannissa ja Portugalissa opiskellut Pitkänen tiesi, mistä lähteitä Salomaa-kirjaa varten kannattaa kaivaa. Puoliso, runoilija ja kääntäjä Ville-Juhani Sutinen toi yhteiseen kirjoittamistyöhön osaamisensa etenkin kirjallisuuden tuntijana. Kuplettilaulajan elämäkertaan he tarttuivat ystävänsä idean innoittamana. Ystävä ei itse ehtinyt tarttua tehtävään ja sen vuoksi tarjosi sitä heille.

Nuorella parilla on itselläänkin tuntumaa ulkosuomalaisena elämisestä: tällä hetkellä he asuvat Berliinissä ja sitä ennen Portugalissa.

Hiski Salomaan tarinaan voi tutustua Pitkäsen ja Sutisen kirjan lisäksi vierailemalla Hankasalmen Venekosken kesäteatterissa, jossa vielä tämän viikon ajan esitetään Reijo Paukun käsikirjoittamaa näytelmää Lännen lokari.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.