Teit' isäin astumaan

Suomi päätti perjantaina lisätä panostaan Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa. Toivottavasti tappioilta vältytään. Afganistan on ehdottomasti suomalaisten rauhanturvaajien tähän asti vaarallisin palveluspaikka, jossa aika ajoin on pakko käydä sotaa eli "toimia sotaa muistuttavissa taistelutilanteissa".

Tukenaan suomalaisilla on paitsi vuosikymmenien tieto vaativista rauhanturvatehtävistä eri puolilla maailmaa myös vielä vanhempi kokemus osallisuudesta suurvaltojen sotiin. Toivottavasti suomalaiset kantavat edes geeniperimässään myös laittoman vastarinnan muistoa, sillä tosipaikoissa se voi helpottaa asettumista myös vastapuolen asemaan.

TULEVIA Afganistanin rauhanturvaajia kiinnostavat heidän omien sanojensa mukaan haastavat kokemukset, ihanteet ja halu tuntea tehneensä jotain jonkun hyväksi ( Helsingin Sanomat 21.1.). Aivan samat syyt ovat ajaneet eri maiden musliminuorukaisia talebanien taistelukoulutusleireille Afganistaniin.

Talebanien kansainväliset uskonsoturit ovat kokeneet asiansa niin tärkeäksi että ovat luikkineet hallituksiltaan salaa sotilaskoulutukseen ulkomaille, aivan kuten jääkärit Suomesta lähes sata vuotta sitten. Jääkärienkin mielestä olojen yleinen laittomuus oikeutti maanpetokseen ja velvoitti vastaamaan tarvittaessa väkivaltaan väkivallalla.

Talebanien joukoissa on paitsi aatteen ja uskon fanaattisia sotureita myös erilaisia seikkailijoita ja täysiä rosvoja. Sama päti jääkäriliikkeeseenkin. Yksi esimerkki on kenraali Mannerheimin esikuntajunaan Seinäjoella kevättalvella 1918 tehty epäonnistunut pommi-isku, jonka tekijöinä tutkija Lars Westerlund pitää jääkäriliikkeen "jyrkimpiä aktivisteja".

Jääkärien kautta ensimmäinen maailmansota tuli viimeistään Saksan maihinnousun muodossa Suomenkin kamaralle. Ja suursodan jälkisotia suomalaisetkin kävivät suurten aatteiden innoittamina rajojensa takana Baltiassa ja Karjalassa.

ISOMPI revohka koitti seuraavassa maailmansodassa. Sodan pyörteet heittivät Suomen lopulta Saksan rinnalle. Kun ei ollut varmuutta, miten suursodassa kävisi, Saksan johtajaa Adolf Hitleriä miellytettiin suomalaisella SS-pataljoonalla Saksan itärintamalla. "Panttipataljoonan" toiminnasta vastasi ulkoministeriö, aivan kuten nykyisestä Afganistan-joukostakin.

Myös nyt ollaan isommalla asialla, osapuolena sisällissodassa palvelemassa maailman johtavan suurvallan maailmanlaajuisia turvallisuusetuja.

Komennuksesta voi tulla pitkäkin, sillä esimerkiksi Korean niemimaalla palvelusta on amerikkalaisnuorukaisille kertynyt jo pitkälti yli puoli vuosisataa. Monille suomalaissukupolville toisen maailmansodan ja Afganistanin väliin on puolestaan mahtunut samoille vuosikymmenille lukemattomia rauhanturvaoperaatioita, joihin Suomi luotettavana sitoumustensa täyttäjänä valikoitui nimenomaan pysymällä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella.

Nyt Afganistanin kriisikentillä toteutetaan poliittisia päämääriä, joista valtiojohtomme vaikenee.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.