Tekoja ympäristön ehdoilla

Uusiutuvatkaan luonnonvarat eivät ole ehtymättömiä, totesi ympäristönsuojeluneuvos Olli Paasivirta (Ksml 21.3.). Tämän vuoksi niitä tuleekin vaalia oikein keinon. Kuten Paasivirta kritisoi, asetetaan taloudellinen kilpailukyky usein etusijalle. Kuitenkin on nähty, että tämä on niin kansallisesti kuin globaalistikin kestämätöntä: luonto kärsii, eivätkä työpaikat pitkällä tähtäimellä säily alueilla, joissa ympäristön suojeluun ei kiinnitetä huomiota.

Hyvä esimerkki suomalaisista ja kuitenkin melko vähän käytetyistä luonnonalueista ovat kansallispuistot, jotka ovat avoimia kaikille. Kun puhutaan ympäristöstä ja alueiden kehittämisestä, taloudellista kasvua ja kilpailukykyä ei tule asettaa etusijalle.

Yksi mahdollisuus työelämän kehittämiseksi reilulla tavalla olisi pienyrittäjyyden tukeminen, jossa palkkatyön tapaan tärkeintä on oman toimeentulon turvaaminen eikä suurten voittojen tavoittelu.

Keski-Suomen työttömyysluvut kertovat siitä, että jotain on tehtävä. Vain Pohjois-Karjalassa luvut ovat maakuntaammekin synkemmät.

Metsähallitus ja Itä-Suomen yliopisto julkaisivat maaliskuun ensimmäisellä viikolla tutkimuksen, jossa käsiteltiin kansallispuistojen paikallistaloudellisia tulovaikutuksia. Tutkimuksesta kävi ilmi, että muutamat suositut kansallispuistot kuten esimerkiksi Koli ja Urho Kekkosen kansallispuisto keräävät vuosittain suuren määrän kävijöitä.

Kävijät tuottavat paikallistaloudellisen piristeen, jolla on selkeä merkitys alueiden yleiseen vetovoimaisuuteen.

Kansallispuistojen kävijätutkimukset yhdistettynä paikallistaloudellisiin tulovaikutuksiin ovat hyvä esimerkki siitä, miten luontomatkailun tukeminen lisää alueen hyvinvointia.

Kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden vierailijamäärien kasvu synnyttää ympärilleen pienyrittäjyyttä: ravintola-, majoitus- ja matkailupalveluita, jotka työllistävät paikallista työvoimaa ja tuovat verotuloja alueelle.

Keski-Suomessa on hienoja kansallispuistoja, joiden käyttöpotentiaalia ei toistaiseksi ole vielä täysin hyödynnetty. Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistojen paikallistaloudellinen tuotto vuonna 2011 oli yhteensä 300 000 euroa.

Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajalla sijaitsevan Salamajärven osalta se oli jo yksinään saman verran kuin Isojärvi ja Leivonmäki yhteensä.

Kuhmoisten Isojärven alueen kehittäminen soveltuisi hienosti myös kunnan profiiliin. Kuhmoinenhan on osallistunut Kohti hiilineutraalia kuntaa – hankkeeseen vuodesta 2008. Sen tavoitteena on esimerkiksi materiaalitehokkuutta parantamalla, vähentää kunnan ilmastopäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tänä kesänä järjestettävien Isojärven lammaspaimenviikkojen suosio kertoo, että matkailijoilla on kiinnostusta kansallispuistojen alueelle, mutta mahdolliset palvelut ja rakenteet puuttuvat.

Menestyneimmät kansallispuistomme osoittavat, että luontomatkailun edellytysten tukemiseen laitetut eurot tulevat myöhemmässä vaiheessa moninkertaisina takaisin. Tämän vuoksi pitkänaikavälin suunnitelmat ovat järkeviä ehkäisemään työttömyyden kasvua ja sen pitkittymistä.

Kansallispuistojen kehittämisen tavalla, joka ei turmele luontoa ja samalla luo työllisyyttä, ei tule olla alisteinen taloudelliselle kilpailukyvylle.

Valtiontalouden kehysriihen tuloksia koskeneessa puheessaan pääministeri Jyrki Katainen ylisti yrittäjyyttä Suomen talouden kasvun ja työttömyyden kasvattamisessa. Tähän on syytä kuitenkin suhtautua varauksella.

Yrittäjyyteen ei tule ketään pakottaa ulkoistamisilla ja kilpailuttamisilla. Kuten vasemmistoliiton pienyrittäjyysohjelmassa todetaan: pelkkä puhe yrittäjämyönteisestä ilmapiiristä, toivosta tai kannustavuudesta ei riitä. Samalla, kun etsitään uusia keinoja kehittää työllisyyttä, vaadimme parannuksia kasvavan pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien joukon arkeen ja asemaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.