Teot puhuvat, mies vaikenee

Kotiseutuneuvos, filosofian kunniatohtori Kauko Sorjonen täytti eilen 70 vuotta. Tyylilleen uskollisesti hän juhli tekemällä jälleen kulttuuriteon: avaamalla Jyväskylään taidegallerian. Galleria Variantissa Viitaniementiellä avautui Sorjosen 70-vuotisjuhlanäyttely Ihmisiä ja mielenmaisemia.

Sorjonen on johdonmukaisesti kieltäytynyt henkilöhaastatteluista, mutta hänen kesällä 1998 perustamansa kulttuurinedistämissäätiön tekemä työ on sitäkin näkyvämpää. Keski-Suomen mittakaavassa Kauko Sorjosta voi pitää ainutlaatuisena kulttuurimesenaattina, eikä hänen veroisiaan kovin monia koko maastakaan löydy.

Punkaharjulaisen myllärin poika ponnisti kansakoulupohjalta menestyväksi liikemieheksi. Kun omia perillisiä ei ole, hän keskittyy kasvattamaan kulttuurista pääomaa meidän kaikkien ja jälkipolviemme iloksi.

Näkyvimpiä kulttuuritekoja ovat Sorjosen säätiön kunnostamat arvorakennukset ja mittavat taidekokoelmat. Vähävaraisia, lahjakkaita musiikinharrastajia säätiö tukee hankkimalla soittimia ja järjestämällä koulutusta.

Sorjosen säätiön viimeisin, vuoden 2010 vuosikertomus, sisältää vaikuttavia lukuja. Säätiö tuki eri alojen taiteilijoita ja taidejärjestöjä lähes 200 000 eurolla. Säätiö oli mukana kymmenien taidetapahtumien järjestelyissä yli 350 000 eurolla. Pääosa tapahtumista pidettiin säätiön omistamissa kulttuurikeskuksissa: Taidekeskus Järvilinnassa Laukaassa, Kuokkalan Kartanossa Jyväskylässä tai Mäntän Honkahovissa.

Honkahovin lisäksi säätiö omistaa Mäntässä entiset G.A. Serlachius Oy:n edustus- ja vierastilat, Mäntän Klubin. Jyväskylässä säätiön omistus on keskittynyt Kuokkalan Kartanoa lukuun ottamatta Viitaniemeen ja vanhaan Älylään, yläkaupungin kupeeseen.

SUOMEN ensimmäisen naisarkkitehdin, vuosina 1872-1966 eläneen Wivi Lönnin, nostaminen hänelle kuuluvaan arvoon on sekin Kauko Sorjosen ansiota. 1900-luvun alussa valmistuneen Kuokkalan Kartanon lisäksi säätiö omistaa Lönnin suunnitteleman punatiilisen Jyväskylän vanhan juomatehtaan, jossa toimii vuokralaisena Jyväskylän yliopisto.

Niin ikään Lönnin käsialaa olevia suojelukohteita säätiön omistuksessa edustaa Jyväskylän Kirjailijatalo; viereinen Galleria Becker on myös siirtymässä säätiölle. Lönnin vuonna 1910 valmistuneen kotitalon Sorjonen osti 1980-luvun lopulla kodikseen.

SORJOSEN nihkeä suhtautuminen julkisuuteen ei ole pelkästään vaatimattomuutta. Suhde sanomalehdistöön on edelleen traumaattinen sen mittavan kielteisen julkisuuden vuoksi, jota hän joutui kokemaan 2000-luvulla. Valtio nosti tuolloin syytteen Sorjosta vastaan; perusteena Kuopion yliopistolle annettu 70 000 euron lahjoitus.

Asiaa puitiin eri oikeusasteissa ja lehdistössä vuosikausia, kunnes kaikki syytteet hylättiin. Eikä kulunut kovin monta vuotta, kun valtiokin jo innosti yrityksiä ja yhteisöjä lahjoittamaan rahaa yliopistoille. Lahjoittajat olivat kiitettyjä yhteiskuntavastuun kantajia, suorastaan sankareita.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.