Terve elämä ja taistelu sieluista

Jos olet avannut television tai lukenut lehtiä tällä vuosituhannella, olet saattanut huomata, että ihmisiä kiinnostaa sangen paljon ruoka. Ruoassa on se inha puoli, että jos sitä syöpi liikaa, se lihottaa. Tämäkin kiinnostaa ihmisiä. Kun ensin on syöty ja suurennuttu, niin sitten pitäisi syödä vähemmän ja kutistua. Tästä saa aivan julmetun hyvää telkkaria ja henkilöhaastatteluja.

Naistenlehdessä viisikymppinen Irja kertoo kuinka keppijumpalla ja luolamiesdieetillä tippui 20 kiloa ja nyt elämä hymyilee. Amerikkalaisessa painonpudotusohjelmassa itketään ringissä ja tehdään oivalluksia oman massiivisuuden alkusyistä.

Heti seuraavalla sivulla naistenlehdessä onkin sitten herkullisen kookos-lepakko-jambalayan resepti ja isoimman tiputtajan jälkeen Nigella neuvoo, miten jääkaapin oveen kuivuneesta Nutellasta saa herkullisen piirakan, jos yöllä alkaa makea himottaa.

Elämme haastavia aikoja, mutta emme samalla tavalla kuin menneinä vuosituhansina. Ennen ongelma oli siinä, että perhe oli nähnyt ravintoa viimeksi toissa viikolla, kun ruokapöydässä jaettiin suvun kesken kastemato. Nyt pulmaa aiheuttaa se, että työpaikan ja kodin välillä on viisi ravintolaa, josta saa uppopaistettua juustoa ilman että tarvitsee nousta autosta.

Geeneissämme jyllää edelleen evolutiivinen viesti: syö, hyvä ihminen, syö, tämä voi olla viimeinen ateriasi! Tikkulaihat ja aterian passaajat kansoittavat unohtuneita hautausmaita, olemme rasvaiselle ja makealle persojen jälkeläisiä. Koeta tässä nyt sitten pitää kalorit alta kahden ja puolen tuhannen.

Ruoka ja laihduttaminen ovat siksikin ehtymättömiä aiheita, että jokainen meistä syö ruokaa ja lähes jokainen tuskailee jossakin vaiheessa elämäänsä läskiensä kanssa. Painonhallinnan haaskalla parveileekin ennen näkemätön määrä fitness-ohjaajia, ravintoguruja, elämäntapakonsultteja, kokkeja, lääkäreitä, psykologeja ja ties millä nimikkeellä itsensä aiheen ylimmäksi auktoriteetiksi nimittäneitä.

Superdieetti-Jutta kuorii lihakset pullistellen tavis-mammoista oman elämänsä amazoneja ja taluttaa vaatteistansa ulos laihtuneet lopuksi omistamaansa vaateliikkeeseen. Huippuunsa tuotesijoittelun on vienyt Suurin pudottaja. Examiner.com laski, että amerikkalaisrealityn tuotantokaudella 2011 ohjelmaan oli muilutettu yli 500 eri tuotetta. Myös Biggest Loserin oma tuoteperhe on kasvanut muhkeaksi.

Erilaiset dieettiuutuudet asiantuntijoineen Atkinsista karppaukseen lypsävät kilojensa kanssa kamppailevia siinä kuin Painonvartijat ja monet muut. On hämmästyttävää miten yksinkertainen, yleiseen tietoon perustuva asia on onnistuttu tuotteistamaan näin täydellisesti.

Tästä pääsemme asian ytimeen: läskitalkoissa kyse ei ole simppelistä noudata ohjeita ja ihastele tuloksia -liikkeestä, vaan siitä, että mikä kaupallinen toimija onnistuu luomaan taviksiin parhaiten vetoavan konseptin. Toki itse ajatus on hyvä. Kun kakkostyypin diabetes ja lukuisat muut elintasosairaudet runtelevat kansanterveyttä, ovat kaikki keinot tarpeen.

Vapaassa yhteiskunnassa myös valitettavasti paskanpuhujilla on runsaat apajat. Kuinka moni onkaan kuvitellut laihtuvansa vatsamakkaroita piinaavalla laihdutusvyöllä? Entä millaisen mielikuvan arjen painonhallinnasta luovat superkuureja puffaavat, psykoottiseen salirääkkiin keskittyvät televisiosarjat? Ja mitä kuuluukaan tätä nykyä kaikille heille, joiden uusi ihana elämä alkoi tuotantokauden finaalissa?

Varo oman elämäsi halpoja kopioita. Vaikka läskinräjäyttäjät muuta väittävätkin, terveen elämän viisasten kivi annettiin meille jokaiselle jo peruskoulussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.