Terveyden tarkkailua

Moni mittaa tarmokkaasti kaikenlaista omaan terveyteensä liittyvää tietoa ja kirjaa tätä tietoa ylös lähes päivittäin. Nämä mittaajat ovat joko terveysfriikkejä tai tietotekniikkaintoilijoita – tai molempia.

Tietotekniikka tarjoaa useita sovelluksia, joilla kerätä tietoa terveydestään, liikkumisestaan ja ravinnon kulutuksestaan.

Ahkerilla mittaajilla on älyrannekkeita, joilla he tarkkailevat esimerkiksi liikunnan määrää ja tarvetta. Kännyköissään heillä on sovelluksia, joihin voi kirjata mittaustuloksia urheilusuorituksista tai tietoa syömisistään.

Tämä intoilijoiden keräämä terveysdata jää tällä hetkellä vain henkilön omaan käyttöön. Saavutuksia esitellään korkeintaan Facebookissa – usein vaatimattomuutta teeskennellen.

Voi olla, että seuraavaksi tämä ihmisten itsestään keräämä data otetaan osaksi myös terveydenhoitoa.

Mittausfriikit ovat useimmiten kaikkein terveimpiä. Mutta sitten kun mittausintoilija kaipaisi terveydenhuollon palveluja, voisivat terveydenhuollon ammattilaiset hyödyntää henkilön ehkä jo pitkältäkin aikaväliltä keräämiä tietoja ravinnostaan, liikkumisestaan, sykkeistään tai verenpaineistaan. Nämä tiedot täydentäisivät hoitohenkilöstön mittauksia.

Tietotekniikan toivotaan tuovan uusia toimintamalleja terveydenhuoltoon – ja kenties uusia mahdollisuuksia säästöihin. Ihmisten into mitata omaa terveyttään voisi tarjota tähän yhden keinon. Sitä mahdollisuutta mietitään nyt ihan tosissaan.

Todennäköisesti muutkin kuin mittausfriikit olisivat kiinnostuneita kokeilemaan sovelluksia, jossa potilas voisi itse diagnostisoida omat vaivansa.

Potilaan tiedoista, lääketieteellisistä tietokannoista ja keinoälystä olisi mahdollista luoda ohjelma, johon potilas voisi syöttää oireensa. Sen jälkeen ohjelma antaisi vastauksen, pitääkö mennä lääkäriin vai ottaa vain särkylääkettä ja pötköttää sohvalla.

Nuhakuumeiden ja muiden pienten terveysvaivojen hoitoon itsediagnostiikka voi olla jopa kätevä. Se säästäisi tavallisen nuhakuumeisen perinteiseltä mutta turhauttavalta jonottamiselta terveyskeskuslääkärille.

Tietotekniikan tuomia uusia mahdollisuuksia on jo kokeiltu muun muassa syöpäpotilaiden hoidossa. Rintasyöpäpotilaat ovat testanneet mobiilipalvelu Noonaa, jolla potilas voi mihin vuorokauden aikaan tahansa viestiä voinnistaan tai esittää mieltä kaihertavia kysymyksiä (Yle 16.12.). Kokemukset ovat olleet hyviä.

Jos tilanne on kriittinen, kehottaa älypalvelu ottamaan yhteyttä päivystykseen. Sen sijaan kiireettömiin viesteihin hoitaja vastaa vuorokauden kuluessa.

Ihmisten kasvanut kiinnostus oman terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseen on havaittu myös Nokialla. Taloussanomien (7.12.) mukaan Nokia suunnittelee paluuta kuluttajamarkkinoille terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä laitteilla. Älyrannekkeilla ja muilla mittauslaitteilla on nyt kysyntää.

Toivottavasti joku keksii luoda vielä sovelluksen, jolla perusterveitä ihmisiä muistutaan kuuntelemaan oman kehon antamia viestejä myös ihan luomumenetelmällä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.