Tiedon annostelun vaikeus

Terrorihyökkäyksen uhka herätti norjalaisissa jälleen tiiviin yhteishengen: pelolle ei haluta antaa valtaa vaan yritetään jatkaa arkea kuten ennenkin.

Silti pinnan alla kyti huoli, kun viime torstaina Norjan poliisi kertoi maahan kohdistuvasta terrori-iskun uhasta.

Terroriuhan alla on vaikea jatkaa arkipuuhia ihan tavalliseen tapaan, kun tiedossa on, että Pohjoismaat eivät enää olekaan rauhallinen onnela. Lauantaina Oslon kaduilla olikin poikkeuksellisen hiljaista.

– Voi olla, että syynä saattoi olla myös helteinen sää, Oslossa asuva Hanna Loisa arvelee.

Jo pelkästään tiivis uutisvirran ja jatkuvien ylimääräisten uutislähetysten seuraaminen muutti loppuviikosta norjalaisten käytöstä.

Niin kävi myös Loisalle. Muuramen Kinkomaalta lähtöisin oleva Loisa tarkisti nettiuutiset monta kertaa päivässä töidensä lomassa.

– Kieltämättä ensireaktio itsellänikin oli ahdistunut ajatus, että mitä nyt taas tapahtuu, hän myöntää.

Kolme vuotta sitten Norjan tragediassa räjäytetty virastotalo sijaitsi Loisan silloisen työpaikan lähellä. Ikkunat tulivat alas ja tavarat sinkoilivat.

Nyt hyvä uutinen oli se, että uutisia ei ole.

Silti poliisi istui tiedotustilaisuuksissa kerta toisensa perään kertomassa, että kerrottavaa ei ole.

Tämä on herättänyt kritiikkiä poliisin toimintaa kohtaan. Arvostelijoiden mielestä poliisi on suotta lietsonut paniikkia kansalaisten keskuudessa. Paniikkia levittävien tiedotustilaisuuksien sijaan poliisin tulisi kääriä kulisseissa hihat ja keskittää voimansa terrorismin ehkäisyyn, kritisoitiin.

Poliisin työskentelyä arvosteltiin rankasti kolme vuotta sitten tapahtuneen Utön joukkomurhan jälkeen. Kritiikki ei ollut aivan aiheetonta.

Nyt poliisi yritti toimia läpinäkyvästi ja selkeästi tiedottaessaan uhasta. Arvostelijoiden mielestä liiankin läpinäkyvästi, sillä epäilijöiden mukaan ehkä samalla haluttiin turhan painokkaasti kertoa, että poliisi on hereillä ja tehtäviensä tasalla.

Myös tanskalainen entinen turvallisuuspoliisin johtaja Hans Jørgen Bonnischen arvosteli Aftenpostenin haastattelussa Norjan poliisin toimintaa.

Hänen mukaansa paniikin lietsomisen vuoksi terroristit olivat jo saaneet haluamansa eli Norjan sekaisin. Uhasta tiedottaminen vain lisää turvattomuuden tunnetta, Bonnischen uskoo.

Myös norjalainen kriisipsykologi Atle Dyregrov on osittain samoilla linjoilla, mutta hänen syyttävä sormensa osoittaa mediaa. Aftenpostenin haastattelussa Dyregrov moittii mediaa kollektiivisen pelon lietsomisesta uutisoimalla päivästä toiseen asiasta, josta ei ollut uutta kerrottavaa.

Psykologin mielestä uhasta kertominen oli viranomaisilta oikein, mutta median olisi pitänyt jättää uhasta kerrottuaan koko aihe sikseen.

Vaan näinköhän tuo olisi onnistunut?

Kun joka puolella pörrää valtava määrä poliiseja ja turvallisuustasoa nostetaan silminnähtävästi, on ihmisten tiedonjano valtava. Jos tähän tarpeeseen ei vastata, alkavat huhumyllyt ja spekulaatiot pyöriä. Ja niiden pysäyttäminen vasta vaikeaa onkin.

Ihmisten tiedontarpeeseen pitää osata vastata, mutta yhtä tärkeää on osata oikeaan aikaan lopettaa aiheen esilläpito, jos uutta tietoa ei ole. Tämä koskee niin poliisia kuin mediaakin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.