Tieto lisää turvallisuutta

Käytetyn auton ostaminen on arpapeliä. Auto voi näyttää hyvältä – se kiiltää ja sisätilat ovat siistit.

Tämä ei välttämättä kerro siitä, missä kunnossa auto on: moottorissa voi olla vika, joka katkaisee matkan. Myyjä on ehkä tiennyt viasta mutta ei ole kertonut siitä ostajalle.

Ekonomisti George Akerlof kuvasi tällä esimerkillä ns. sitruunaongelman: kun myyjä tietää enemmän kuin ostaja eikä ostajalla ole riittävästi tietoa, tulee joskus ostettua huono tuote, jota teoriassa nimitetään sitruunaksi. Jos markkinoilla on paljon sitruunoita, ostajien luottamus alkaa laskea ja markkinat saattavat romahtaa.

Yliopistot kilpailevat nykyisin tiedon sitruunoiden kanssa. Viestinnän muutos on johtanut tilanteeseen, jossa kuka tahansa voi saada äänensä kuuluviin. Tiede kilpailee yhä useammin huuhaan ja todellinen asiantuntija valeasiantuntijan kanssa.

Puhutaan totuuden jälkeisestä ajasta, jolloin tunteet, vaihtoehtoiset faktat ja suoranaiset valheet taistelevat tutkitun tiedon kanssa. Kun tietovirtoja vielä ohjailevat voittoa tavoittelevat yritykset, tilanne vaikuttaa yliopistojen kannalta murheelliselta.

Totuus on kuitenkin valoisampi: yhteiskunnallemme on luonteenomaista usko sivistykseen, koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Suomalaiset ovat kiinnostuneita ympäristönsä ilmiöistä: niistä halutaan tietää, niitä halutaan ymmärtää ja todellisuutta halutaan hallita.

Kyberturvallisuus on tästä esimerkki: kun se nousi keskusteluun, kasvoi siihen liittyvän tiedon kysyntä dramaattisesti.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan kurssit ovat täynnä, luentopyyntöjä on sadellut ja asiantuntijalausuntoja on annettu. Hyvä niin: tehtävänämme on paitsi tutkia ja opettaa, myös olla vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja edistää tutkimuksen vaikuttavuutta.

Kyberturvallisuuteen liittyvän tiedon välittäminen on esimerkki myös verkostojen voimasta. Kumppanimme on Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa.

Yhdessä tavoitamme laajasti suomalaisia, jotka jakavat tietoa eteenpäin. Järjestämme kyberturvallisuuteen liittyvää koulutusta ja olemme julkaisseet siitä kertovan kirjasen, jota on jaettu molempien tapahtumissa. Olemmekin tavoittaneet suuremman joukon suomalaisia kuin mitä olisimme tavoittaneet yksin.

Jyväskylän yliopistolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä yhdeksi maamme johtavista turvallisuuden asiantuntijayhteisöistä. Vahvuutemme on monitieteisyys: turvallisuudessa on kyse ilmiöstä, jota voidaan ymmärtää ennen kaikkea monitieteisesti.

Koettu turvallisuus ja tieteellisen tiedon saatavuus liittyvät toisiinsa. Suomessakin jotkut pyrkivät tuomaan julkisuuteen tietoa – kutsuttakoon sitä valetiedoksi – joka ei täytä tieteellisen tiedon vaatimuksia, ja joka voi rapauttaa turvallisuutta, yhtenäisyyttä ja jopa valtion vakautta.

Meillä yliopistolaisilla onkin suuri vastuu: kun selitämme esimerkiksi kyberturvallisuutta, maahanmuuttoa tai vaikkapa sote-uudistusta, tuotamme samalla rakennusaineita turvallisuudelle ja vakaudelle.

Tutkimukselle on tärkeää käydä keskustelua akateemisen yhteisön sisällä. Yhtä tärkeää on kuitenkin vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa. Osa tätä vuorovaikutusta on osallistuminen julkiseen keskusteluun ja tieteellisen näkemyksen tarjoaminen kulloinkin pinnalla oleviin asioihin.

Äänemme kuulumisen kannalta tulee pohtia, missä näymme ja kuulumme. Vaikka JUFO-luokitukset ja sitaatiot ovatkin tärkeitä akateemisuuden mittareita, tulee muistaa, missä julkista keskustelua käydään: yhteiskunnassa, niin reaalimaailmassa kuin verkossakin. Siellä meidänkin pitää olla.

Yliopiston vanhan juhlasalin seinällä on teksti: ”Suomen nuorison parasta tässä harrastetaan”. Se voisi yhtä hyvin olla: ”Suomen parasta tässä harrastetaan”. Se ei välttämättä ole aina helppoa, mutta yhdessä se onnistuu. Meidän pitää vain huolehtia siitä, että tieto on suomalaisten saatavilla.

Kirjoittaja on Jyväskylänyliopiston informaatioteknologian tiedekunnan lehtori. Hän sai tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon Jyväskylän yliopiston vuosijuhlassa keskiviikkona.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.