Tietoa, taitoa ja tunnetta

Elämä on parasta itse tehtynä. Tämä Martta-järjestön lupaus on ollut täyttä totta myös Keski-Suomen Marttojen toiminnassa jo 90 vuoden ajan.

Jyväskyläläinen MMM Eila Partanen, Martta itsekin, on koonnut keskisuomalaisen marttailun historian kiehtovaksi ja monipuoliseksi, yli 200-sivuiseksi kirjaksi Kädet täynnä toimintaa. Kirjan nimi ei totisesti liioittele – pelkästään tässä maakunnassa Marttojen toiminta on ollut hämmästyttävän laajaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.

Martat on ollut monessa asiassa edellä aikaansa. Esimerkiksi eloperäisen jätteen kompostointi oli tärkeä neuvonnan aihe jo vuosikymmeniä ennen kuin yhteiskunta laajemmin asiaa heräsi. Jo vuoden 1933 teemana oli ”komposti ja makki”, Partanen havainnoi.

Suomalainen marttatoiminta sai alkunsa Helsingissä 1800-luvun lopulla. Helsingin suomalaisen yhteiskoulun johtaja Lucina Hagman keräsi joukon ”valistuneita ja isänmaallisia” naisia pohtimaan, miten tulisi toimia sortovuosien venäläistämispyrkimyksiä vastaan. ”Kansannaisten” sivistäminen nähtiin tärkeäksi.

Sivistystä kodeille -yhdistys ei kuitenkaan saanut senaatin hyväksyntää; yhdistyksen nimeä pidettiin liian korkealentoisena, jopa valtiollisesti vaarallisena. Pelättiinpä tuollaisen seuran jopa lietsovan kapinahenkeä hallitusta vastaan.

Sivistysnaiset eivät lannistuneet. Opettaja Alli Nissinen keksi uuden nimen: Martta. Se kelpasi Keisarilliselle Suomen senaatillekin.

Keski-Suomen Marttojen ensi vuosikymmeniä leimasivat pula-, talvi- ja jatkosota-ajan poikkeukselliset olosuhteet. Pula-aikana neuvonnassa korostuivat kodin talouden hoito sekä kotimaisten tuotteiden jalostus ja käyttö – ihan käyttökelpoisia arvoja tänäkin päivänä.

Toiminnan alkuvuosina jäsenistö luokiteltiin maalaisiin ja kaupunkilaisiin. Vaikka marttailu sai alkunsa Helsingin ”sivistysrouvien” keskuudessa, Keski-Suomessa jäsenistä valtaosa oli maalaisia. Jäsenmäärä yli nelinkertaistui 25 ensimmäisen vuoden aikana; vuonna 1943 ylittyi pysyvästi yli tuhannen jäsenen raja.

Tällä hetkellä Keski-Suomessa toimii 58 marttayhdistystä, näistä 19 Jyväskylässä. Vahvoja martta-alueita ovat myös 8 yhdistyksen Laukaa ja 7 yhdistyksen Äänekoski. Jäseniä on yli kaksituhatta.

Ajan henkeä ja marttailun muutosta kuvastaa hyvin, että vuonna 2003 perustettu Jyväskylän Kaupunki-Martat on nopeasti kasvanut jäsenmäärältään suurimmaksi keskisuomalaiseksi marttayhdistykseksi. Jäsenten keski-ikä on myös selvästi nuorempi kuin muissa yhdistyksissä; keskisuomalaisista martoista suurin osa on yli 60-vuotiaita.

Jyväskylässä marttailu on innostanut myös miehiä. Vuonna 2011 perustettu Harjun Martit keskittyy toiminnassaan ruuanlaittoon.

Martat olivat toimintansa alkuvuosikymmeninä yllättävän kilpailuhenkisiä. Kilpailut olivat yksi neuvontamuoto: tietoja ja taitoja osoitettiin mitä erilaisimmissa asioissa pihamaiden ja rakennusten hoidosta pyykinpesuun.

Kirjan lukuisista vanhoista valokuvista yksi todistaa käsienpesukilpailua vuodelta 1936. Pesun jälkeen tutkittiin kädet, pyyheliinat ja vadit, lisäksi aika ja käsienpesutapa vaikuttivat sijoitukseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.