Tikkakoski edelläkävijäksi

Harva paikallisuutinen on yllättänyt yhtä paljon kuin Jyväskylän perusturvalautakunnan torstai-iltainen päätös lähteä kokeilemaan lääkäreiden laajasti kannattamaa osuuskuntamallia Tikkakosken terveysasemalla.

Viime vuosina Tikkakosken pientä terveysasemaa on riivannut senkaltainen lääkäripula, että moni paikkakuntalainen on jo ennättänyt pelätä koko terveysaseman näivettämistä pikku hiljaa lakkautuspäätöksen edellä.

Uutinen osuuskuntamallin käyttöönotosta ja pilotoinnista Tikkakoskella virittää monien paikkakuntalaisten mielissä toiveen paluusta vanhoihin hyviin aikoihin. Silloin lääkäriin pääsi heti kun alkoi kolottaa ja vastaanotolla istui jo vuosien takaa tuttu ja turvallinen ”tohtori”.

Viime vuodet niin Tikkakoskella kuin monella muullakin suomalaisella terveysasemalla on kitkuteltu keikkalääkärien turvin. Pahiten tästä kärsivät pitkäaikaissairaat tai monia eri vaivoja potevat vanhukset. Reseptipinot kourassa kasvavat, mutta olo sen kuin pahenee.

Kuten apulaisylilääkäri Jyrki Suikkanen perjantain Keskisuomalaisessa osuvasti tuumasi, keikkalääkäreillä ei kansanterveyttä pitkäjänteisesti hoideta.

Työssäkäyvät nauttivat nopeista työterveyspalveluista, varakkaat voivat käydä yksityislääkärissä. Köyhimmät ja kipeimmät jonottavat terveyskeskuksissa, joissa huonosti voivat paitsi potilaat myös henkilökunta.

Terveyskeskuslääkärin työssä suurin ongelma ei ole potilasaines vaan työmäärän kohtuuttomuus. Jos työtään ei pysty hoitamaan kunnolla, on suuri houkutus lähteä mielekkäämpiin työoloihin yksityispuolelle – ja ainakin tähän saakka lääkäreillä on valinnanvaraa riittänyt.

Lääkärimäärä onkin noussut erikoissairaanhoidossa ja yksityisissä palveluissa, mutta terveyskeskuksissa se on pysynyt samalla tasolla jo parinkymmentä vuotta.

Pulaa on sekä lääkäreistä että hoitajista. Lääkäriliiton tuoreen selvityksen mukaan lokakuussa oli auki liki 240 terveyskeskuslääkärin paikkaa eri puolilla Suomea. Pelkästään Jyväskylän terveyskeskuksesta puuttui noin 18 lääkäriä.

Osuuskuntamallikaan ei ole välttämättä onnen tuoja, mutta kokeilemisen arvoinen se varmasti on. Britanniassa siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Osuuskuntamalli on yksityisen yrittämisen ja julkisen toiminnan välimuoto, mitä myös yhteiskunnalliseksi yrittämiseksi kutsutaan. Tätä ei ole kokeiltu vielä yhdelläkään terveysasemalla Suomessa.

Osuuskuntapohjaisen terveysaseman omistajina voisi olla kunnan ja työntekijöiden lisäksi monia muitakin: valtio, Kela, vaikka apteekit. Tikkakosken terveysasema olisi todennäköisesti kaupungin enemmistöomistuksessa; työntekijöille tulisi näillä näkymin 10–20 prosentin omistus.

Osuuskuntamallissa voitosta osa annettaisiin henkilökunnalle, minkä uskotaan sitouttavan lääkäreitä nykyistä paremmin terveyskeskuksiin. Tätäkin merkittävämpää lienee se, että henkilökunta voisi vaikuttaa entistä enemmän työnsä sisältöihin.

Jos terveyskeskuksissa ajateltaisiin kuten useimmissa muissa palveluyrityksissä, asiakastyytyväisyys olisi yksi bonusperuste. Ja mitä me asiakkaat arvostammekaan: oman lääkärin hyvää hoitoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.