Todellinen eläkepommi

Suloisessa Suomessamme jää joka päivä keskimäärin viisi nuorta eläkkeelle. Nuorilla tarkoitetaan tässä 16-29-vuotiaita. Heitä, joiden piti kasvattaa taloutemme kilpailukykyä niin, että me nykyiset keski-ikäiset voisimme nauttia eläketurvasta vanhuutemme päivinä.

Yli 75 prosentissa tapauksista on kyse mielenterveyden ongelmista. Keskisuomalainen kertoi huhtikuussa yhden tällaisen nuoren tarinan. 31-vuotias Santeri oli joutunut 23-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle jo kouluaikana todetun vaikean masennuksen vuoksi.

Santerin tilanne ei ollut aivan lohduton. Hän oli päässyt mukaan kuntoutustoimintaan ja alkanut pikku hiljaa voida paremmin. Vertaistuen ja muun tiiviin tukiverkon ansiosta hän oli päässyt keväällä niin pitkälle, että suunnitteli opiskelun aloittamista - siis kuuden eläkevuoden jälkeen.

Herää kysymys, olisiko Santeria voitu auttaa jo ennen eläkkeelle joutumista.

Suurin osa masennuksen takia ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista ei ole saanut koskaan minkäänlaista terapiahoitoa. Nykyinen terveydenhuolto tavoittaa huonosti masentuneet nuoret, vaikka erityisesti heihin pitäisi reagoida nopeasti ja pitää tiiviisti yhteyttä koko kuntoutusprosessin ajan.

MIELENTERVEYDEN järkkymisen vuoksi eläkkeelle joutuneiden nuorten määrä on viime vuosina kasvanut. Kansaneläkelaitoksen (Kela) selvityksen mukaan vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 612 alle 30-vuotiasta, heistä liki kaksituhatta mielenterveydellisistä syistä.

Kelan tutkijana työskennellyt Raimo Raitasalo toi huhtikuisessa Keskisuomalaisen jutussa vahvasti esille epäilynsä, että 1990-luvun laman vaikutukset heijastuvat tämän päivän nuorten masentuneisuutena. Lisäksi hän nosti syyksi koulutus- ja työelämän vaatimusten koventumisen.

Onko yhteiskunnassa tilaa herkemmin haavoittuville, ujoille ja aroille?

NUORET eläkeläiset nosti esille myös Suomen Kuvalehti 23.6. ilmestyneessä juhannuksen tuplanumerossaan. Haastatelluista asiantuntijoista Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen luetteli syitä, miksi niin moni nuori joutuu nykyisin vakavan syrjäytymisuhan alle: Nuorilla ei ole töitä, he eivät pääse opiskelemaan ja samaan aikaan seurantajärjestelmä on rapautunut.

Hän ehdotti ratkaisuksi rekisteriä nuorista, jotka eivät ole koulussa mutta jotka koulutukseen kykenisivät. Tämä on erinomainen avaus, joskaan pelkkä rekisteri ei riitä. Tarvitaan kuulevia korvia ja ohjausta oikeaan suuntaan.

Tikkanen vertasi osuvasti nuorten työttömyyden Suomen valtiolle yhdessä vuodessa aiheuttamia kustannuksia kiisteltyyn Portugalin tukipakettiin.

Velkaisen Portugalin pelastamiseksi suunniteltu vakauspaketti maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa. Saman verran tai jopa enemmän aiheutuu Suomelle laskua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä nuorista - vuosittain.

Kuinka meillä on tähän varaa?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.