Toivoa paremmasta Egyptin nuorille

Egyptillä ja etenkin Egyptin nuorilla on jo vuosia ollut hyvin synkät näkymät lähitulevaisuuteen. Egyptin noin 105 miljoonasta kansalaisesta 40 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Vuosittain koulunsa päättää ja työmarkkinoille tulee noin 700 000 nuorta.

Harvalle on tarjolla työpaikka, jonka palkalla pystyisi elättämään itsensä saati suunnittelemaan perheen perustamista. Koska palkat ovat alhaisia, ei etenkään julkisella sektorilla työntekijöiltä edes odoteta kovin suurta työpanosta saati ammattitaitoa.

Tammikuun 2011 kansannousussa ja vallankumouksessa toivottiin ensisijaisesti parempia mahdollisuuksia tavalliseen arkeen; parempaa terveydenhoitoa ja koulutusta, enemmän sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja riittävästi ruokaa perheiden ruokapöytiin.

Vuosi vuodelta nämä tavoitteet karkasivat kauemmaksi. Ruoka on kallistunut koko ajan ja egyptiläisten mukaan osa ihmisistä on jo niin nälkäisiä ja epätoivoisia, että ovat pian valmiit tappamaan saadakseen ruokaa.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on toteutunut ainakin siinä mielessä, että heikko taloudellinen tilanne seuraamuksineen on iskenyt pahasti myös Egyptin keskiluokkaan, joka on köyhtynyt ja siten kuilu hyväosaisten ja vähempiosaisten välillä on tavallaan hiukan tasaantunut. Vaurain yläluokka porskuttaa kuten ennenkin.

Sen sijaan koulutuksen ja terveydenhoidon saralla Egyptille kuuluu parempaa kuin ehkä koskaan ennen. Presidentti Al Sisi on asettanut koulutuksen yhdeksi tärkeimmäksi prioriteetiksi. Syyskuussa alkava mittava koulutusjärjestelmäuudistus on mullistava edistysaskel Egyptille.

Egyptissä ongelmat on totuttu vaikenemaan olemattomiin tai suorastaan kieltämään. On todella poikkeuksellista, jopa vallankumouksellista, että Egyptin johto myöntää joitain maan epäkohtia niin selkeästi kuin presidentti Al Sisi ja opetusministeri Tarek Shawky nyt ovat tehneet. Koulutusjärjestelmä on todettu niin huonoksi, ettei sitä voi mitenkään korjata vaan se pitää rakentaa alusta asti uudelleen.

Haastattelin opetusministeri Shawkya heinäkuussa Kairossa. Ei ollut epäilystäkään, etteikö ministeri olisi aidosti innostunut koulutusuudistuksesta.

Erityisen hyvältä kaikkien tavoitteiden joukossa kuulosti se, että koululaisten tulee oppia oppimaan: innostumaan tiedon etsinnästä, löytämisestä ja yhdistämisestä. Ministeri korosti, ettei koulutus saa liittyä vain tietoon vaan sen tulee tähdätä ihmisenä olemisen opetteluun ja täyteen ihmisyyteen kasvamiseen.

Ministeri uskoi paranevan koulutuksen myös vähentävän ääriliikkeiden vetovoimaa nuorten keskuudessa. Koulutuksen parantaminen onkin moninkertaisesti parempi ase taistelussa terrorismia vastaan kuin sananvapauden ja ihmisoikeuksien polkeminen turvallisuuden varjolla.

Uudenlaista koulua pääsee ensimmäisessä vaiheessa käymään noin kolme miljoonaa lasta ja nuorta. Joka vuosi uusimuotoiseen opetukseen on tarkoitus lisätä ainakin yksi ikäluokka. Toiveet paremmasta ovat jälleen korkealla.

Kirjoittaja on Egyptissä ja muissa arabimaissa työskentelevä vapaa toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .