Tolkulla nuoria uraputkeen

Samalla kun meitä keski-ikäisiä pelotellaan yhä kauemmas karkaavilla eläkevuosilla, nuoria hiostetaan yhä varhaisempaan uravalintaan. Näin heidät saadaan nopeammin työelämään, tuottaviksi kansalaisiksi.

Periaate toimii hyvin paperilla, mutta on elämälle vieras. Kaikkien elämä ei vain yksinkertaisesti taivu tähän tiukkaan uraputki-ajatteluun.

Tulevaisuudessakin pitää olla abiturienteille sallittua viettää välivuosi, kenties kaksikin. Moni nuori tarvitsee oikeasti tuon ajan löytääkseen oman alansa, tulevan urapolkunsa. Sen löydettyään ja päästyään haluamaansa koulutukseen hän on todella motivoitunut opiskelija. Tavoitteiden selkeys antaa kummasti potkua opiskella vauhdikkaasti, ja päästä tolkullisessa ajassa toiveammattiin käsiksi.

SAARNAAN OMASTA kokemuksesta. Luulin tietäväni jo pienestä pitäen, mitä haluan isona tehdä. Opettaa. Minusta ei mikään ollut sen hienompaa kuin kansankynttilänä loistaminen.

Kun olin painanut valkolakin päähäni Viitasaaren lukiossa, ei montaa päivää kulunut, kun silmiini osui paikallislehdestä työpaikkailmoitus. Keskisuomalainen etsi aluetoimitukseen ja Viitasaaren Seutuun toimitusharjoittelijaa. Muistin äidinkielenopettajani kommentit siitä, että aineeni olivat usein lehtitekstin omaisia, ja päätin rohkeasti kokeilla onneani.

Sillä tiellä olen. Jo muutaman harjoitteluviikon jälkeen olin tehnyt päätökseni: opettajakoulutukseen en enää pyrikään vaan yliopistoon journalismia opiskelemaan. Harjoittelun tuoma kokemus auttoi pääsykokeissa, ja opiskelu sujui ripeään tahtiin tuleva työpaikka ajatuksissa.

Voisin toki olla tyytyväinen opettajanakin, mutta silti koen tuon välivuoden olleen elämälleni enemmän onneksi kuin vahingoksi.

Ensimmäisen vakituisen työpaikkani sain 23-vuotiaana, muutama kuukausi ennen kuin paperit yliopistosta olivat käsissä. Jos terveyttä, työtä ja intoa riittää 68-vuotiaaksi, ennätän olla työelämässä 45 vuotta. Yhdestä välivuodesta huolimatta.

OPETUSMINISTERI Henna Virkkunen on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että eri lukioista lähdetään kovin eri tahtiin jatko-opintoihin. Oikeilla jäljillä hän on myös siinä, että peräänkuuluttaa tehokkaampaa opinto-ohjausta lukioihin. Sen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Hyvä oppilaiden ohjaus voi olla yksi selitys, miksi Viitasaaren kaltaisista pienistä lukioista lähdetään muita ripeämmin jatko-opintoihin. Pienissä kouluissa henkilökunta tuntee oppilaat, ja on aidosti kiinnostunut heidän tulevaisuudestaan. Suurten lukioiden on otettava tämä haaste tulevaisuuden tärkeimmäksi kehitystavoitteeksi.

Kun lukiolaisten on yhä vaikeampi saada edes kesätyön kautta tuntumaa työelämään, monen ylioppilaan ajatus tulevasta työstä on vielä lukion jälkeen yhtä hatara kuin sinne mennessäkin. Lukiolaisille pitäisikin luoda mahdollisuuksia tutustua työpaikkoihin. Tähän voitaisiin käyttää hyvin esimerkiksi kirjoitusten jälkeisiä viikkoja.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisenvarapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.