Tukkijustiinaa ei tytötellä

Sosiaalisessa mediassa levisi alkuviikosta kulovalkean tavoin Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijan, jyväskyläläislähtöisen Laura Kulmalan kirjoitus. Siinä hän kertoi tulleensa syrjityksi työnhaussa sukupuolensa vuoksi.

Viestin mukaan ”suomalainen metsäteollisuusyritys” oli kieltäytynyt ottamasta vastaan hänen työhakemustaan, koska kyseiseen tehtävään ei oteta naisia. Sen sijaan naisen miespuolista ystävää pyydettiin lähettämään hakemus (Ksml 7.5.).

Kulmala jätti korrektisti viestissään yrityksen nimen mainitsematta mutta jo seuraavana päivänä Metsä Group kertoi Twitterissä, että kysymys oli nimenomaan sen tehtaasta. Metsä Groupin mukaan tämä yksittäisen ihmisen epäasiallinen toiminta ei edusta yhtiön linjaa vaan yhtiö haluaa nimenomaan edistää naisteekkarien asemaa. Työnhakukyselyyn epäasiallisesti vastanneelle henkilölle oli annettu varoitus.

Nopealla esiintulollaan Metsä Group osoitti hallitsevansa kriisiviestinnän opit esimerkillisesti. Kun on tullut mokattua pahemman kerran, ei pidä pistää päätä pensaaseen vaan tunnustaa tapahtunut reilusti.

Lahjakkaita tyttöjä on yritetty vuosikaudet houkutella miesvaltaisille teknisille ja luonnontieteellisille aloille. Silti suurin osa insinööri- ja teekkariopiskelijoista on edelleen miehiä. Miesopiskelijat myös työllistyvät naiskollegoitaan helpommin – ja paremmin palkattuihin hommiin.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen pitää Metsä Groupin ympärillä pyörinyttä kohua naisdiplomi-insinööriopiskelijan palkkauksesta hyvänä pelinavauksena alan tasa-arvokeskustelulle (Ksml 8.5.).

Kulmalan kokemus sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ei ole ainutkertainen, tuskin edes kovin harvinainen. Sosiaalisessa ja perinteisessäkin mediassa loppuviikosta vellonut keskustelu on nostanut esille monia nykyajassa uskomattomalta tuntuvia esimerkkejä. Syrjittyinä on ollut myös naisvaltaisiin tehtäviin hakeutuneita miehiä.

Rohkeita nuoria naisia löytyy muitakin. Keskisuomalaisen verkkolehti nosti toukokuun alussa julkisuuteen nurmeslaisen Iida Lukanderin, joka haki Facebookissa työtä iskulauseella ”Palkkaa akka rattiin”:

”Tukkijustiina töitä vailla. Vuosimallia -88 oleva jämäkkä, alkuperäisosilla ja tehokkaalla moottorilla varustettu taloudellinen puutavara-auton kuljettaja nyt työmarkkinoilla! Kovaääninen ja hilpeyttä herättävä luotettava yksilö.”

Poikkeuksellinen uratykki on myös kuopiolainen maansiirtoyrittäjä Elisa Räty. 22-vuotias Räty oli rekkakuskina, kunnes siirtyi vuosi sitten perheyrityksen toimitusjohtajaksi. Hän on myös ensimmäisenä naisena Pohjois-Savon koneyrittäjien hallituksessa (Iltalehti 7.5.).

Kaikki kolme ”tukkijustiinaa” edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä tehokkaammin kuin juhlapuheet tai hienot hankkeet. Työelämän kulttuuriset muutokset ovat hitaita mutta todennäköisesti nyt tuli hyppy – ellei suorastaan loikka – tasa-arvon etenemisessä.

Pekka ja Pätkä -elokuvissa 1950-luvulla Justiina piti järjestystä heiluttamalla kaulinta. Nyt tukkijustiinat pistävät tytöttelijät kuriin esimerkin voimalla ja sanan säilällä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.