Tuleeko pelastaja Rovaniemelle?

Keskusta hakee tietä ulos historiallisen syvästä kannatuskriisistä. Viime kevään eduskuntavaalit olivat Mari Kiviniemen johtamalla puolueelle tyrmäys. Pääministeripuolueesta tuli muutamassa viikossa pienin oppositiopuolue.

Vielä vaalien jälkeenkin keskustan kannatus laski ja pienimmillään mielipidetiedustelut mittasivat puolueelle 14 prosentin kannatuslukuja.

Kiviniemen takaa katosivat tukijoukot. Keskusta hylkäsi puheenjohtajansa ja jätti hänet yksin rimpuilemaan julkisuudessa. Kiviniemikin väsyi ja oli pitkän aikaa lähes näkymätön.

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen kannatteli keskustaa julkisuusriman yläpuolella. Häneltä tuli lausuntoja asiaan kuin asiaan ja luontevasti myös ärhäkkä hallituksen torppaus.

Vasta Paavo Väyrysen presidenttikampanja vuoden vaihteessa toi eloa keskustan kannatukseen. Väyrynen keräsi kohtuullisen tuen presidentinvaaleissa vaikka hävisikin toisen kierroksen paikan vielä pienemmän puolueen ehdokkaalle Pekka Haavistolle (vihr.).

Väyrysen kannatus pidettiin keskusta-arvioissa hyvänä tai loistavana. Ne ovat ylisanoja, sillä Väyrynen keräsi suurin piirtein keskustan perinteisen ydinkannatuksen verran ääniä.

 

Rovaniemellä nähdään kesäkuussa kahden vuoden takaisen Lahden puoluekokouksen toisinto. Silloin kolmikko Kiviniemi, Pekkarinen ja Väyrynen kamppailivat johtajuudesta, jonka Matti Vanhasen luopumisilmoitus oli vapauttanut.

Keskustaväki valitsi silloin tulevaisuutta, kun se huusi puheenjohtajaksi Kiviniemen. Pekkarinen oli vahvalla äänimäärällä kakkonen ja Väyrynen pienellä kannatuksellaan sivuroolissa.

Nyt asetelma on toinen. Kiviniemi ei enää ole tuore lupaus vaan vaalipettymys leimaa hänen olemustaan. Väyrynen uudestisyntyi presidentinvaaleissa mutta silti hänenkin kannatuksensa on kysymysmerkki. Väyrysenkin huumassa on haihtumisen merkkejä.

Pekkarisen asema Kiviniemen ja Väyrysen välissä on kiintoisa. Hän voi kovalla kannatuksella pudottaa Väyrysen ja ehkä näin mahdollistaa Kiviniemen jatkokauden.

Kukaan kolmikosta ei ole erityisen vahvoilla tai heikoilla. Tilanne on täysi avoin.

 

Tilanne on otollinen kolmikon ulkopuolelta tulevalle ehdokkaalle. Jos hän luo uskottavan tulevaisuudenkuvan keskustalle eikä omaa vanhoja rasitteita, kannatushuuma voi syntyä.

Kansanedustaja Tuomo Puumala miettii puheenjohtajataistoon lähtöä. Hän ei ehkä ole se henkilö, johon katseet riittävän yhtenäisesti kääntyisivät. Kuka pelastaja voisi olla?

 

Puoluesihteerien rooli on puolueissa ollut tällä vuosituhannella aika näkymätön. Jarmo Korhonen oli keskustassa vastapaino puheenjohtajalle. SDP:n Mikael Jungner jäi poliittiseksi vitsiksi eikä edeltäjä Ari Korhonen säväyttänyt.

Kokoomuksen Taru Tujunen on ollut poikkeus. Hän on kokoomuksen rautarouva ja yksi avaintekijä puolueen kovassa kannatuskehityksessä.

Keskustassa Timo Laaninen putsasi Korhosen kellaritkin eli teki tehtävänsä mutta saattaa joutua Rovaniemellä väistymään.

Vai onko edessä yllätys? Sitä voisi olla Kiviniemen ja Laanisen jatkokausi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.