Tulevaisuuden työterveyttä

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat kahden kerroksen väkeä terveyspalvelujen saatavuuden näkökulmasta. Yliopisto-opiskelijoista pitää erinomaista tai ainakin tyydyttävää huolta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n monipuolinen palveluvalikoima. Ammattikorkeakouluissa opiskelevat joutuvat jonottamaan kunnallisiin palveluihin.

Opiskelijajärjestöt ovat kampanjoineet vuosia saadakseen epätasa-arvon poistumaan tai edes kuilun palvelutason välillä kapenemaan. Suuri toivo pistettiin kokeiluihin, jotka nyt ovat päättyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hankkeessa YTHS-mallia kokeiltiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämiseen Seinäjoella ja Lappeenrannassa vuosina 2011–2014. Kokeilun loppuarvioraportti luovutettiin perjantaina peruspalvelu- ja perheministeri Juha Rehulalle.

Raportissa todetaan yksiselitteisesti, että kokeilun perusteella YTHS-malli soveltuisi hyvin ammattikorkeakouluihinkin – sekä opiskelijoiden että palveluntuottajien näkökulmasta (KSML 27.2.).

Silti kokeilu ei etene uudistukseksi. Syy on yksinkertainen: ammattikorkeakoululaisten nykyistä paremmille terveyspalveluille ei löydy rahoittajaa.

Yliopisto-opiskelijat osallistuvat YTHS:n rahoitukseen kahdella tapaa: maksamalla ylioppilaskunnan jäsenmaksua ja käyntimaksuja. Näistä muodostuu kuitenkin vain neljäsosa YTHS:n budjetista. Suurimman osan rahoittaa Kela; myös yliopistokaupungit osallistuvat kustannuksiin.

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on pakollinen, kun taas ammattikorkeakouluissa opiskelijakuntiin liittyminen on vapaaehtoista. STM:n kokeilussa amk-opiskelijoilla oli mahdollisuus vapaaehtoiseen terveydenhoitomaksuun. Valitettavasti sen maksoi vain 38–52 prosenttia kokeilun piirissä olleista opiskelijoista, kun tavoite oli 80 prosenttia.

Herää kysymys, eivätkö kokeiluun päässeet amk-opiskelijat osanneet arvostaa riittävästi saamaansa mahdollisuutta. Todennäköisesti terveydenhoitomaksun merkitystä ei riittävästi perusteltu kokeilussa mukana olleille – eikä ainakaan maksuhalukkuuden vaikutusta jopa lakimuutoksiin.

Opiskelijajärjestöjen arvion mukaan YTHS:n laajentamisen kustannukset olisivat noin pari miljoonaa euroa. Se on aika pieni hinta sille, että kaikki opiskelijat saisivat yhdenvertaisen mahdollisuuden huolehtia terveydestään.

Opiskelijoiden tarpeet kun eivät vaihtele sen mukaan, ovatko he kirjoilla ammattikorkeakoulussa vai yliopistossa.

Parannusta opiskelijaterveydenhuoltoon on tuskin luvassa ennen sote-uudistuksen voimaantuloa – jos sittenkään. Sotea käytetään nyt sujuvasti verukkeena sille, että toistaiseksi amk-opiskelijat saavat jäädä julkisten terveyspalvelujen varaan.

Kansantalouden näkökulmasta opiskelijoiden terveydenhoitoon panostaminen olisi viisasta ja kaukonäköistä. Kyse on tulevien veronmaksajien työkyvystä.

Esimerkiksi mielenterveysongelmista suurin osa puhkeaa alle 25-vuotiaana. Mitä terveempinä opiskelijat saadaan työelämään, sitä todennäköisemmin he pysyvät työkykyisinä eläkeikäänsä asti. Opiskelijaterveydenhuolto on ennakoivaa työterveyshuoltoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.