Tulevaisuutta tekemässä

Suomalaiset uskovat maaseutuun. Sitran raportin mukaan tulevaisuususko on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten 25-44-vuotiailla. Samalla suomalaisten usko maaseudun autioitumiseen on romahtanut. Vihreän talouden korostuminen ja lähiratkaisut korostuivat Sitran maaliskuussa julkaiseman barometrin tuloksissa. Usko maaseutuun merkitsee ennen kaikkea mahdollisuuksia palvelujen tuottamisessa ja julkisten palvelujen uudistamista.

Keski-Suomen maaseutualueiden koheesio- ja kilpailukykyohjelman kaksitoista kuntaa ovat asettaneet kehittämisen tavoitteiksi alueen innovaatiopotentiaalin tunnistamisen ja hyödyntämisen sekä osaamisen vahvistamisen. Uutta suuntaa haetaan maaseutuasumisen, monialaisen yrittäjyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisesta. Tehtävänä on tunnistaa potentiaalisia ja kilpailukykyä lisääviä kumppanuuksia. Verkostomaista toimintaa rakennetaan ja vahvistetaan. Niissä toimimalla voidaan löytää uutta, osin piilevää osaamista, vahvistaa sitä sekä lisätä alueen vetovoimaisuutta ja positiivista näkymistä.

ANTTI HAUTAMÄKI ja Tarmo Lemola (Suomi uuteen nousuun, 2004) toteavat, että aiempi menestys ei takaa menestystä tulevaisuudessa. Jokainen menestyjä joutuu arvioimaan mahdollisuuksiaan alituisesti. Alueilla, joilla aktiivisesti etsitään uutta suuntaa, vaatimatonkaan menneisyys ei ole este menestymiselle. Murroksessa korostuu kyky ennakoida, analysoida, valita ja kokeilla. Nykyiseen suuntaan jatkaminen tarkoittaa pahimmillaan maaseudun hidasta hiipumista ja tilastoennusteiden hyväksymistä: asukkaiden vähenemistä, ikärakenteen vinoutumista, kuntien talouden heikkenemistä.

Jyväskylän yliopiston Agora Centerin Swing-hanke järjesti Keski-Suomen maaseutualueiden tulevaisuusverstaan helmikuussa 2011. Siinä yhdistettiin päättäjien, kuntajohtajien, kehittäjien ja oppilaitosten voimat. Jo nyt puhtaiden raaka-aineiden tuotantomahdollisuudet ovat globaalisti rajalliset. Vedelle, ruoan tuotannolle ja jalostamiselle on ekologisten muutosten myötä kysyntää. Ympäristöön liittyvien palvelujen ja ympäristöteknologian kehittäminen on Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta todellinen mahdollisuus menestykseen. Ovatko niihin liittyvät innovaatiot jo tehty? Ymmärrämmekö tietoverkkojen merkityksen liiketoimintaprosesseissa?

Onko tulevaisuudessa yleensäkään tarpeellista kategorisoida kaupunkia ja maaseutua vaan puhua turvallisesta ja puhtaasta elinympäristöstä?

Kirjoittaja on Keski-Suomen maaseutualueiden koheesio- ja kilpailukyyohjelman ohjelmakoordinaattori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.