Tuntijaon uudet haasteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiestyöryhmän valmistelema, perusopetuksen tuntijakouudistusta koskeva työ on pian siirtymässä opetusministeri Jukka Gustafssonin pöydälle ja siitä edelleen valtioneuvoston arvioitavaksi.

Viime kaudella pitkälle valmisteltu, mutta loppumetreillä kariutunut uudistus on ollut nyt työstetyn esityksen pohjana. Valmistelutyötä ovat määrittäneet myös hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaan tuntijakouudistuksessa on vahvistettava taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa ja oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistettava kieliohjelmia.

Tuntijakoa uudistettaessa on osattava katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Muutoksia on tehtävä arvioiden, millaista osaamista nuoriltamme tulevaisuuden työelämässä vaaditaan.

SDP:n eduskuntaryhmä kannatti edellisessä valmistelussa taito- ja taideaineiden lisäämistä sekä draaman tuomista omaksi oppiaineekseen. Draama oppiaineena muiden taideaineiden joukossa tarjoaa hyvän mahdollisuuden oman tunne-elämän ja minuuden hahmottamiseen ja hyväksymiseen.

Ilmaisuopetuksen avulla on mahdollista myös harjoittaa kovin tarpeellisia sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja; toisten kohtaamista, ryhmässä toimimista, omien vahvuuksien löytämistä ja myös heikkouksien hyväksymistä.

Omassa siviilityössäni erityisluokanopettajana olen draaman mahdollisuudet todeksi ja hyväksi havainnut. Draamalla on merkittävä tehtävä myös koulun yhteisöllisyyden lisäämisessä.

 

Suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvä, se tarjoaa hyvän peruspohjan jatko-opinnoille ja työelämälle. Perusopetuksemme on saanut arvostusta kansainvälisesti ja koulujamme tullaan katsomaan kauempaakin.

Eduskunnan sivistysvaliokunta vastaanottaa jatkuvasti delegaatioita ulkomailta. Kaikki haluavat kuulla, miten suomalaisessa koulussa tehdään hyvät oppimistulokset.

Tästä olemme tietenkin hyvin ylpeitä ja kiitollisia päteville opettajillemme. Silti perusopetuksemme tarvitsee kehittämistä. Lisää mahdollisuuksia tarvitaan mm. omien tunne-elämätaitojen ja ihmisenä kasvamisen oppimiselle.

On kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseen huolehtimalla oppilaiden omien edellytysten mukaisesta opetuksesta. Koulujen toiminta vaatii niiden toimintaympäristön haasteellisuuden huomioimista rahoituksessa. Tämä korjataan valtionosuusuudistuksen yhteydessä.

 

Suomessa opetetaan historiallis-yhteiskunnallisia aineita vähemmän kuin muissa maissa.

OECD:n vertailussa 9–11-vuotiaille yhteiskuntatietoa (social studies), johon tässä vertailussa sisällytetään historian oppiaine, opetetaan EU-maissa keskimäärin 8 prosenttia kaikkien oppiaineiden opetukseen yhteensä käytetystä ajasta. Suomessa sitä opetetaan noin kaksi prosenttia kokonaisopetusajasta.

Yhteiskuntatiedon opetusta voisi varhentaa ja lisätä. Kyseessä voisi kokonaan oma Kansalainen ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuus, joka voisi alkaa jo 5. luokalta.

Myös varhaisen kieltenopiskelun merkitystä on korostettu. Nykyinen perusopetuksen tuntijako mahdollistaa oppilaalle ensimmäisen vieraan kielen opetuksen aloittamisen perusopetuksen ensimmäiseltä vuosiluokalta. Tämä mahdollisuus on hyvä säilyttää, mutta valikoimaa voisi monipuolistaa niin, että englannin tilalle voitaisiin valita myös joku muu vieras kieli.

 

Jokainen lapsi tarvitsee yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää omia vahvuuksiaan ja lahjakkuuttaan mahdollisimman pitkälle kannustavassa ja turvallisessa oppimisympäristössä. Oikeudenmukaisuus on kaikille yksilöinä ja yhdessä kuuluvaa vapautta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava hyvät ja tasa-arvoiset eväät elämään. Näistä elementeistä syntyy hyvä tuntijakouudistus, jonka jälkeen on hyvä nopeasti käynnistää lukion pedagoginen uudistustyö.

 

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Keski-Suomesta.

tuula.peltonen@eduskunta.fi