Turhaa töhinää viestinnässä

Jokaisella ajalla on hullutuksensa. Viime vuosien muoti-ilmiö on ollut viestinnän korostaminen kaikessa toiminnassa.

Jokin on kuitenkin mennyt pieleen, kun puolueiden vaaliohjelmat ovat alkaneet olla viestintätoimistojen muotoilemia. Viestintätoimistojen osaamista on löytää kansan suuhun uppoavia lauseenparsia. Syvällisemmin tehtynä viestintätoimisto on miettinyt, mitkä asiat ihmisiä puhuttelevat.

Parhaimmillaan viestintätoimistojen väki konkretisoi poliitikkojen sanoman kansalle. Mutta tilanne ei ole pelkästään tämä. Osa puolueista on menettänyt yhteiskunnallisen näkemyksensä tulevaisuudesta. Niinpä viestintätoimistot kuorruttavat sanomaa kaikille sopivaan muotoon.

Viestintävalta on työntynyt syvälle myös julkiseen hallintoon.

Muistan elävästi, kuinka toistakymmentä vuotta sitten erään keskisuuren kaupungin poliisilaitos kertoi ylpeänä olevansa edelläkävijä viestinnässä. He olivat palkanneet viestintäpäällikön. Nyt viestintä sujuisi.

Toisin kävi. Kun aiemmin onnettomuuksista kertoi toimitukselle paikalla ollut tai asiasta hyvin tiennyt poliisimies, nyt tiedottaminen siirtyi viestintäpäällikölle tai tiukasti ohjeistettuna konttoripoliisille. Tiedonkulku muodollistui, hidastui ja menetti paljon sävyistään.

Viestinnän ohjekirja oli tärkeämpi asia kuin itse viestintä.

Viestintäväen tulo organisaatioihin on tehnyt tiedonkulusta erityisryhmän työtä. Se etäännyttää itse asian ja viestin vastaanottajan. Syntyy muodollista viestintää.

Viestintäosastot maksavat paljon. Kulu ei ole pelkästään viestintäihmisten palkka vaan muidenkin organisaatioiden ihmisten erilaisiin hyvää tarkoittaviin viestintäprojekteihin kuluva aika. Ja lisäksi tulevat omien lehtien ja verkkosivujen kulut.

Kun 1970-luvulla kuntiin palkattiin puoluekirjan mukaan erilaisia kulttuuri-, urheilu- ja ties mitä sihteereitä, nyt suurimpiin organisaatioihin on syntynyt massiivisia viestintäosastoja. Se on juuri sitä suurten organisaatioiden pöhöä, joka maksatetaan sitten perustyötä tekevien työtehtävien säästöillä.

Jyväskylän kaupungin palveluksessa viestintätyötä tekee lähes parikymmentä ihmistä ja lisäksi on vielä kymmenkunta viestintävastuullista.

Jyväskylän yliopistoon on kasvanut 12 ihmisen viestintäosasto.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on viisi ihmistä markkinoinnissa ja viestinnässä. Koulutuskuntayhtymässä viestii neljä ihmistä.

Myönteisten uutisten virta, sitä viestintäosastot saavat aikaan. Esimerkiksi Jyväskylän tiedotus suoltaa kokoa ajan tällaisia tiedotteita. Niissä ei puhuta omaishoidon ongelmista, lyseokiistasta, teatterin ilmaislipuista eikä muistakaan ristiriidoista.

Tiedottajien toiminta on kääntynyt monessa organisaatiossa niitä itseään vastaan. Kiillotettu kuva on epäluotettava.

Jyväskylän kaupunki, yliopisto ja muut organisaatiot voisivat miettiä koko viestintäkuvion uusiksi. Jyväskylä tarvitsee lisää yritystoimintaa ja kasvua. Ehkä viestinnän sijasta pitäisi olla osaava kaupungin markkinointi- ja myyntiosasto.

Se myös kertoisi reilusti, mitä tavoitellaan.

Uusimmat

Kolumnit

Nero vai yhden hitin ihme?

Kolumni: Liukkaus yllättää myös Jyväskylän keskustassa

Kolumni: Enää tv-katsojan ei tarvitse tuntea itseään tyhmäksi

Kolumni: Huutokauppakeisarin ei sovi muuttua massikeisariksi

Kolumni: Tämä suomalaiskomedia aiheuttaa huutonaurua

Kolumni: Tätäkö on länsimainen demokratia?

Kolumni: Nainen, älä sorru kostokroppaan

Sarja sai minut janoamaan verta

Kolumni: Duffismeja ja sähköiskuja

Kuka heistä kolmesta on Ilmavoimien uusi komentaja?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.