Turhauttavaa sähläämistä

Viidennes työajasta kuluu kaikenmaailman sähläämiseen, sanoo henkilöstötuottavuuden tutkija Marko Kesti Lapin yliopistosta (Yle 30.9.).

Sähläystä syntyy, kun työpaikoilla etsitään, korjataan, täytetään vaikeasti toimivia sähköisiä matkalaskuja, hoidetaan omia asioita, tohotetaan muuten vain, sinkoillaan turhista palavereista toiseen – ja tietysti säädetään aikoja seuraavan palaverin sopimiseksi.

Tämän tarkemmin työpaikkasähläämistä tuskin tarvitsee kuvailla. Niin moni suomalainen tunnistaa ilmiön jo omalta työpaikaltaan.

Kesti tulkitsee sähläämisen syntyvän säästämisen sivutuotteena: jatkuva säästäminen – tutkijan sanoin kustannussäästömoodi – ja kurjistuneet työolot heikentävät työntekemisen ilmapiiriä. Työtä ei välitä enää kehittää sen enempää työnantaja kuin työntekijäkään ja perustyön arvostus rapautuu.

Kun säästöjä hakevaa työnantajaa ei enää kiinnosta panostaa perustyöhön, heijastuu sama asenne myös työntekijöihin. Niinpä huonossa ilmapiirissä sähläys lisääntyy.

Sähläämisestä koituu iso lasku. Kesti on laskenut, että työelämän parantaminen parillakin prosentilla nostaisi tehokkuutta saman verran. Yritysten liikevaihto kasvaisi tällöin yli 12 miljardia euroa vuodessa.

Vaikka Kestin laskelmiin suhtautuisi varovaisesti ja rukkaisi niitä alaspäin, on havainto varteenotettava. Sähläyksen vähentäminen tulee ottaa työpaikoilla vakavasti.

Äskettäin keskusteltiin yhtenä työntuottavuuden nostamisen keinona tiettyjen keskelle viikkoa osuvien pyhäpäivien siirtämisestä viikonloppuihin. Pyhäpäivien ajankohtien veivaamisen sijaan paukut kannattaisi sittenkin suunnata työelämän kehittämiseen. Tuottavuuden kasvattaminen voisi tällä keinoin olla huomattavasti tehokkaampaa.

Sähläämistäkin on toki kahdenlaista. Yhtäältä on edellä kuvattua turhauttavaa, jonninjoutavaa pyörimistä, joka ei vie eteenpäin. Toisaalta taas on olemassa positiivista ”sähläämistä”, joka luo uutta ja yllättävää ja kehittää työntekemistä.

Tehokkuutta ei pidä viedä niin pitkälle, että tämä virkeän sähläyksen laji nitistyy. Toivottua ”sähläämistä” on kuvattu mm. trendikkäästi pöhinänä ja työn imuna. Ilmiö voi olla vaikeasti kuvailtavissa, mutta sen tunnistaa helposti siihen törmätessään.

Suomalaisten työtekijöiden aika ei silti kulu pelkästään söheltämiseen. Ylitöitä tehdään kaikilla aloilla yhä enemmän ja joustavat työajat ovat lisääntyneet viime vuosina, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tuore työolobarometri. Suomalaiset siis paiskivat yhä pidempiä työpäiviä.

Niinpä sähläykseen käytetty viidennes tulee usein kuitattua ylitöinä. Jopa 12 prosenttia työntekijöistä tekee ylityönsä korvauksetta.

Työntekijä ottaa helposti takkuilevat työolosuhteet omaan piikkiinsä. Kun homma menee säheltämiseksi, pitää työntekijä herkästi sitä vain omana vikanaan ja syyttää itseään aikaansaamattomuudesta. ”Paljastumisen” pelossa hän jatkaa työpäiväänsä korvauksetta. Oikeasti pitäisi kuitenkin paljastaa työntekemistä haittaavat takkuilevat ja turhaa säätöä aiheuttavat tekijät.