Turvaseksiä jätekatoksessa

Naispuolinen ystäväni on törmännyt viimeksi kuluneen vuoden aikana kahdesti runkkariin. Ensimmäisellä kerralla nainen oli palaamassa pimeällä töistä, kun huomasi teini-ikäisen pojan kulkevan yliopiston liikunnan päärakennuksen viereisellä kävelytiellä perässään. Pojalla oli verkkarit puolitangossa ja hän vemputti vehjettään. Silloin oli talvipakkanen.

Toinen tapaus sattui reilu viikko sitten, sekin samoilla nurkilla. Tällä kertaa ystäväni oli palaamassa töistä. Hän huomasi silmäkulmasta liikettä Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön rakennuksen viereisessä jätekatoksessa ja käänsi päänsä – jätekatoksen oviaukossa seisoi keski-ikäinen mies, joka masturboi pyöräilykypärä päässään. Turvaseksiä?

Päällisin puolin ja humoristisesti kerrottuna tapaukset vaikuttavat hilpeiltä. Ehkä niitä on syytä sellaisina ajatellakin. Mutta asiaan liittyy toinenkin puoli, ahdistusta ja pelkoa ja hyväksikäytön tunnetta.

Viime keväänä paikallisessa mediassa uutisoitiin taajaan Kortepohjassa ja Palokassa lapsia ahdistelleesta itsensäpaljastajasta. Ylen nettisivuilla haastateltiin huhtikuussa aiheen tiimoilta psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäriä Hannu Lauermaa. Hän arvioi, että itsensäpaljastaja kärsii jonkinlaisesta seksuaalisesta poikkeamasta, mutta on harvoin vaarallinen.

”He saavat tällaisesta toiminnasta tyydytystä, ja se voi olla pakonomaistakin. Heillä on usein huonosti mahdollisuuksia luoda ihmissuhteisiin pohjautuvia normaaleja seksuaalisuhteita”, Lauerma sanoi.

Ongelmana on hänen mukaansa, että itsensäpaljastajia on tutkittu vähän, eikä pitkälle meneviä yleistyksiä ole siksi mahdollista tehdä.

Tutkimuksen puute kummastuttaa. Vaikka itsensäpaljastaminen ei varmasti ole mikään vakava yhteiskunnallinen ongelma, se on kuitenkin kiusallinen, hämmentävä ja pelottavakin ilmiö, joka koskettaa monia. Väitän, että melkein jokainen tuntee jonkun, joka on törmännyt epämääräiseen vemputtajaan jossakin elämänsä vaiheessa.

Miksi näin on? Onko kyseessä jokin kulttuurinen ilmiö vai onko pyöräilykypärä päässä jätekatoksessa runkkaaminen arkipäivää muuallakin?

Itsestään ja seksuaalisuudestaan sekaisin olevan teinipojan kohdalla kummalliseen käyttäytymiseen ja puolijulkiseen näpittämiseen johtavaa ajatus- ja viettiketjua voi vielä jotenkin käsittää, mutta aikuisen miehen kohdalla se on vaikeaa.

Lauerman mukaan etenkin lapselle itsensäpaljastajan kohtaaminen voi olla traumaattinen, uhkaava, epämiellyttävä kokemus. Sitä se on epäilemättä myös aikuisille.

”Nykyään tuntuu inhottavalta kulkea yksinään sitä kautta. Melkein mikä tahansa mielleyhtymä olisi parempi kuin se, että töihin mennessä tulee väkisin mieleen jonkun äijän löysä lerssi”, ystäväni sanoo.

Kesän tullen kaikenlaista silmäkarkkia on liikkellä itse kullekin. Kaino toiveeni teille, itsennehipelöijät, onkin: mitä ikinä teette, tehkää se kotonanne. Lopputulos on muuten sama, paitsi että muilla on mukavampaa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.