Turvattomia vai ei?

Turvattomuus lisääntyy. Terrorismi, uskonnolliset ääriliikkeet ja maahanmuutto ovat kasvattaneet suomalaisten huolta omasta turvallisuudestaan. Edelleen huolien kärjessä on kuitenkin oma toimeentulo, vaikka viime kuukausien keskustelun perusteella näin ehkä ei ajattelisikaan.

Suurin huoli on työllisyystilanteesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n torstaina julkistetun mittauksen mukaan se on yhtä korkealla tasolla kuin syksyllä 2014. Nyt julkistetut tulokset ovat syksyltä 2015.

Toiseksi eniten on huolta kansainvälisestä terrorismista. Tämä huoli on kasvanut selvästi. Nyt ehkä ajatellaan, että terroristien isku ei ole mahdoton Suomessakaan. Kolmantena tulee huoli Euroopan taloudesta ja sitten turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta Euroopassa.

Viime viikon uutisissa korostettiin suomalaisten turvattomuuden tunteen lisääntyneen. MTS:n tutkimuksen mukaan se pitää paikkansa. 65 prosenttia vastaajista kokee Suomen ja suomalaisten elävän seuraavat viisi vuotta turvattomammassa maailmassa kuin nykyään.

Tutkimuksessa on siis kyse siitä, millaiseksi vastaajat näkevät tulevaisuuden. Tulokset eivät kerro suoraan sitä, että 65 prosenttia ihmisistä kokisi nyt elämänsä turvattomaksi, vaikka tuloksia näin onkin julkisessa keskustelussa tulkittu.

Suuri osa suomalaisista ei siis pelkää ja vapise, mutta maailman muutoksessa nähdään paljon vääränsuuntaisia ilmiöitä.

MTS:n mittauksessa ei ole ollut yhtä huolestunutta näkymää tulevaisuudesta koko mittauksen jaksolla sitten vuodesta 1990. 1990-luvun lamavuosina yli puolet suomalaisista koki näkymät turvattomiksi, mutta talouden elvyttyä luku laski selvästi alle puoleen.

Nyt huoli tulevaisuudesta kumpuaa kahdesta yhtäaikaisesta ilmiöstä. Korkea työttömyys ja talouden matalasuhdanne yhdistyvät terrorismiin, maahanmuuttovyöryyn sekä Venäjän aggressiivisuuteen. Sisäiset ja ulkoiset uhat ovat samaan aikaan ihmisten mielissä.

Uhkia tai turvattomuuden tunnetta ei pidä silti suurennella. Suurin osa ihmisistä tuntee varmasti oman elämänpiirinsä turvalliseksi ja elämän hyväksi.

Keski-Suomessa turvallisuuden tunne voi jopa olla kohentumassa, sillä talouskin on jo nousussa. Jos nousu leviää työllisyydeksi, tunnelma ainakin voi nopeasti parantua. Jyväskylä on noussut tuoreilla luvuilla Suomen kolmanneksi kasvavimmaksi kaupungiksi. Väestökasvu tuo elinvoimaa ja hyvinvointia. Se on lopulta turvallisuuden tunnetta.

Jämsä on Keski-Suomen toiseksi suurin paikkakunta. Nyt kaupunki miettii suuntautumistaan tulevaan maakunta- eli itsehallintoaluejakoon. Ratkaisu määrää tulevaisuudessa myös vaalipiirin sekä urheilu- ja harrasteseurojen piirijaon. Myös erilaiset yhdistykset ja ammattiyhdistysliikkeen jaot sekä edunvalvonta menevät varmasti tulevaisuudessa pääasiassa maakuntajaolla.

Eli kyse on suuresta ratkaisusta, jota toivottavasti ei ratkaise esimerkiksi kaupunginjohtajan mielihalu tai kuviteltu tuttuus Pirkanmaan suuntaan.

Jämsä on arvostettu osa Keski-Suomea. Jämsän on mahdollista nostaa merkittävästi vaikutusvaltaansa tulevassa Keski-Suomen maakunnassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.