Työelämän vuorovaikutus korostuu viestintäteknologiassa

Työelämä on ollut viime vuosikymmeninä suurissa muutoksissa. Organisaatiot ovat kansainvälistyneet ja viestintäteknologian kehittyminen on edistänyt sitä mahdollistamalla työntekijöiden vuorovaikutuksen maantieteellisten rajojen yli.

Teknologia on tuonut työelämään uusia työn tekemisen muotoja: virtuaalitiimit, etätyö, joustava ja liikkuva työ ovat esimerkkejä siitä, miten työtä tehdään yhdessä, mutta eri paikoista käsin, tai paikasta toiseen liikkuen esimerkiksi matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden avulla työskennellen.

Teknologiavälitteinen vuorovaikutus perustuu tekstiin, ääneen, kuviin tai videokuvaan, ja siinä on osallisina kaksi tai useampia viestintäosapuolia tietokoneiden ja internetyhteyden välityksellä. Se on ollut viestinnän alan keskeisiä tutkimuskohteita jo useamman vuosikymmenen ajan.

Työelämän teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimusperinteessä on nähtävissä kaksi vastakkaista suuntausta. Toisaalta tutkimusta on hallinnut teknologinen determinismi, jossa painottuu makrotason lähestymistapa. Tämän perinteen tutkimus on keskittynyt teknologian ominaisuuksiin ja vaikutuksiin ja teknologian on nähty vahvasti määrittävän työelämässä tapahtuvia muutoksia ja prosesseja.

Toinen, tälle vastakkainen suuntaus on niin sanottu sosiaalinen determinismi. Siinä teknologialle annetaan hyvin pieni rooli ja työntekijöiden tulkinnat teknologiasta nostetaan kaikkein merkittävimpään rooliin. Sosiaalisen determinismin näkökulmasta teknologian vaikutukset eivät ole missään organisaatiossa tai tilanteessa samanlaisia, tai ei ole olemassa teknologiaa, joka soveltuisi tiettyyn työelämän tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Näiden ääripäiden välille on syntynyt kolmas tutkimusperinne, joka pyrkii ottamaan huomioon sekä teknologian sosiaalisen puolen että sen objektiiviset ominaisuudet.

Puhutaan sosiomateriaalisuudesta eli siitä, että teknologialla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat tai eivät mahdollista tietynlaista vuorovaikutusta.

Työelämässä tämä tarkoittaa sitä, että teknologioilla ajatellaan olevan erityispiirteitä, mutta työntekijät voivat silti käyttää teknologiaa eri tavoilla kuin mihin se on alun perin suunniteltu.

Se, miten teknologiaa tarkastellaan ja millaiseksi sen rooli nähdään, nousee tärkeäksi esimerkiksi teknologiavälitteisten työryhmien eli virtuaalitiimien tutkimuksessa.

Ne ovat tiimejä, joiden jäsenet ovat hajautuneet maantieteellisesti eri paikkoihin ja työskentelevät teknologiavälitteisesti, usein eri maista käsin ja eri kulttuurien ja aikaerojen yli.

Sosiomateriaalisesta näkökulmasta ajateltuna eri tiimeissä käytössä olevat viestintävälineet voivat olla samoja, mutta silti teknologiavälitteinen vuorovaikutus muokkautuu tiimien jäsenten mukaan ja sen merkitykset muuttuvat siitä riippuen, millaisia tulkintoja teknologialle annetaan.

Tällaisten tiimien tutkimuksessa keskeisiksi haasteiksi on nostettu muun muassa jäsenten viestinnälliset kulttuurierot ja niistä syntyvät jakolinjat tiimien sisällä sekä virtuaalitiimien käyttämä teknologia ja käytössä olevat viestintäkanavat.

Viestinnälliset kulttuurierot voivat korostua, synnyttää konflikteja ja vahvistaa alaryhmiä näissä tiimeissä.

Teknologia voi kuitenkin myös yhdistää ja toimia tiimi-identiteettiä luoden ja vahvistaen.

Lisäksi erilaiset teknologian mahdollistamat viestintäkanavat, kuten ääni tai videokuva, voivat edesauttaa ja rakentaa kokemusta sosiaalisesta läsnäolosta.

Tiimin jäsenet voivat myös viestintätavoillaan ja kokouskäytänteillään vahvistaa kokemustaan siitä, että he ovat yhdessä ja sosiaalisesti läsnä, vaikka työskentelevätkin toisistaan etäällä.

Koska virtuaalitiimit ja muut uudet työmuodot perustuvat vahvasti teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen, voi sen tutkimus edistää niiden työtä.

Tulevaisuudessa huomio tulisikin kiinnittää pelkän teknologian tarkastelun sijaan teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin entistä paremman työelämän ja parempien organisaatioiden kehittämiseksi.

Teksti on lyhennelmä uuden professorin juhlaluennosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kadonnutta ammattikuntaa ”kaivaten”

Raakel, myönnä että rakastat

Mitä tapahtuu,kun jättiläisetovat kuolleet?

Autoileva lähimmäinen, aikamme mysteeri

Johtajakisa katkesi kesken Jämsässä

Kolumni: Kirittärien voiton salaisuudet, niitä on neljä

Kolumni: Pidä vain vielä se vatupassi, ystäväni

Kansainvälisen koulutuksen ihannointi tekee puolikieliseksi

Kolumni: Aitaviesti on saatava olympialajiksi

Kolumni: Kumma asuu pikkukaupungissa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.