Työllistä edes eurolla!

Pieni ihminen tuntee itsensä varsin voimattomaksi globaalin maailmantalouden taantumassa, eikä kovin paljoa enempää vaikutusvaltaa ole tähän kotikutoiseen kestävyysvajeeseenkaan. Niinpä tuntui lohduttavalta lukea Keskisuomalaisen taloussivulta, että jopa syömällä voi pelastaa – ei sentään koko maailmaa – mutta suomalaisia työpaikkoja.

Elintarviketeollisuusliitto ry on laskenut, että jos jokainen suomalainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla Suomessa valmistettuja elintarvikkeita, syntyy maahamme 1 500 uutta työpaikkaa vuodeksi. Valitsemalla kotimaista ruokaa valitsee samalla kotimaista työtä (Ksml 12.10.).

Vaikka suomalaiset tutkimusten mukaan arvostavat lähiruokaa ja kotimaista tuotantoa, arjen valinnat kaupassa kertovat edelleen muuta. Yhä suurempi osa suomalaisten ruokaan ja juomaan vuosittain käyttämästä 22 miljardin euron potista kuluu tuontiruokaan. Elintarvikkeiden kauppatase on 2,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Elintarvikeketju Suomessa on jo nyt tärkeä työllistäjä: se antaa toimeentulon suoraan tai välillisesti lähes 300 000 ihmiselle. Maatilojen lisäksi työpaikkoja on teollisuudessa, palveluissa ja kaupassa sekä julkisella sektorilla.

Kuluttaja vaikuttaa valinnoillaan paitsi kaupassa myös ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa, joissa vatsat täyttyvät yli 400 miljoonalla ruoka-annoksella vuosittain. Läheskään aina emme tiedä, mistä lautasella olevat ruoka-ainekset ovat peräisin. Kiinnostus julkisiin ruokahankintoihin on kuitenkin kasvussa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin mukaan julkisten keittiöiden käyttämistä raaka-aineista vajaa 20 prosenttia tulee omasta maakunnasta, 60–70 prosenttia muualta Suomesta ja 10–20 prosenttia ulkomailta. Oman maakunnan raaka-aineita ovat tyypillisesti tuore leipä, marjat, juurekset ja vihannekset.

Julkisten laitoskeittiöiden ostoja ohjaavat paitsi kuntien tiukat budjetit myös usein hankintalainsäädännön liian ahtaat tulkinnat. Ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan, eikä mietitä alue- tai kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

Poikkeuksiakin onneksi löytyy. Viime viikolla Pihtiputaan kunta päätti selvittää koululaisten ja opettajien aloitteesta, voidaanko kunnan elintarvikehankinnoissa käyttää suomalaista lähiruokaa. Tekninen lautakunta on luvannut laskea tällä hetkellä käytettävien raaka-aineiden kotimaisuusasteen.

Omasta jääkaapista löytyy Jyväskylän Nyrölän kylällä kasvatettua porkkanaa ja perunaa, laukaalaisia kananmunia ja keuruulaista sipulia. En ole ajellut ympäri maakuntaa ruokaostoksilla vaan tilannut tuotteet paikallisesta lähiruokapiiristä.

Sähköinen tilauslomake putkahtaa ruokapiiriläisten sähköpostiin kerran kuussa. Viikon kuluttua tilatut tuotteet odottavat jakelupisteessä parin tunnin ajan. Vaivatonta, kiitos pakkaamisesta ja rahastuksesta huolehtivien vapaaehtoisten!

Tästä ruokainnovaatiosta Japa ry eli Jyväskylän asukasyhdistysten kestävän kehityksen yhdistys sai torstaina pohjoismaisen ympäristöpalkinnon. Toimintaa on jo eri puolilla maakuntaa, viimeisimpänä syntyi äskettäin Japan yhdeksäs lähiruokapiiri Äänekoskelle.