Työntekijä haluaa omaa elämää

Ei ole tavatonta, että työntekijä haluaa nyt elää omaakin elämää eikä vain tehdä töitä. Suuntaus näkyy varsinkin nuorilla ammattilaisilla. Esimerkiksi Oulussa tarvitaan tällä hetkellä 2,7 lääkäriä yhtä vakanssia kohti, jotta hommat tulisivat hoidettua entiseen malliin. Vanhan ajan lääkärit tekivät (ja tekevät edelleen) tolkuttomia viikkotyömääriä, mutta nuorille lääkäreille riittää vähempikin ja osa-aikaiset ratkaisut.

Samanlainen tilanne on muuallakin. Jyväskylässä tarvittaisiin kipeästi 8-10 hammaslääkäriä lisää ja samanaikaisesti kaupungin 33:sta hammaslääkäristä 12 on osa-aikaisena.

Esimerkeissä ei ole kyse siitä, että nuoret lääkärit tai hammaslääkärit olisivat laiskoja ja tehottomia. Sen sijaan ne kertovat siitä, että nuoret ammattilaiset eivät edellissukupolven tapaan halua "tappaa" itseään työllä, vaan he arvostavat myös muita elämän osa-alueita - esimerkiksi perhettä. Heitä ei voi moittia siitä (vaikka joku ehkä mielellään syyllistäisikin heitä, varsinkin kun kyseiset ammattilaiset ovat saaneet pitkän ja kalliin koulutuksen).

LÄÄKÄRIT ja hammaslääkärit ovat ehkä huono esimerkki kuvaamaan ilmiötä, joka näkyy yhteiskunnassa laajemminkin. Myös alle keskipalkkaiset työntekijät ovat valmiita arvioimaan uudelleen ajankäyttöään työn suhteen: työtä halutaan vähentää, jotta muut elämänalueet saisivat enemmän sijaa. Se vaatii taloudellisia uhrauksia, mutta niihin ollaan valmiita: tutkimuksen mukaan neljä viidestä varhaisessa keski-iässä olevasta naisesta ottaisi mieluummin lisää vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen.

Tätä työelämän uutta ilmiötä valotetaan viime viikolla julkaistussa Ilkka Halavan ja Mika Pantzarin EVA:n raportissa Kuluttajakansalaiset tulevat! - Miksi työn johtaminen muuttuu?

HALAVA ja Pantzar kuvailevat uutta työntekijätyyppiä kuluttajakansalaiseksi. Hän haluaa ratkaista työn ja arjen ristiriidat omaehtoisella, luovallakin tavalla sen sijaan, että etsisi ratkaisuja oraganisaatioiden ehdoin. Se merkitsi sopeutumista valmiiksi tarjottuihin malleihin. Sen sijaan tämä uusi työntekijätyyppi haluaa itse löytää itselleen sopivimman ratkaisun, mikä tekee hänestä kuluttajan työelämän kentällä.

Entistä työntekijämallia tutkijat kuvaavat materiaa hamuavaksi tuottajakansalaiseksi. Hänen uransa etenee lineaarisesti ja tasaisesti - tasan päinvastoin kun kuluttajakansalaisella. Kuluttajakansalainen ottaa työelämästä irtiottoja erilaisten vapaiden tai osa-aikaisuuksien avulla. Siksi hänen uransa etenee purskahdellen - ei siis tappavan tasaisesti junnaten.

Halavan ja Pantzarin maalailut työelämän muutoksesta on syytä ottaa vakavasti. Työntekijöiden suhde työhön on muuttunut - eikä vain huonoon suuntaan. Parhaimmillaan se suuntaa työasenteen pois latteuden ja tylsyyden kehästä.

Eikös juuri nyt kaivata uusia innovaattoreita ja uusin, luovin silmin katsovia työntekijöitä? Varmaa on ainakin se, että uuden työtekijätyypin moralisointi ja "työllä tappamisen" asenne ei pitkällä tähtäimellä ole oikea suunta.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.