Työtä ja leipää jopa 40 vuodeksi

Metsä Fibren Äänekosken sellutehdas valmistui vuonna 1985. Maailman uudenaikaisimmaksi mainostetun selluntuotantolaitoksen suunnitelleet insinöörit arvioivat tuolloin tehtaan käyttöiäksi 40 vuotta. Periaatteessa sellutehdas voisi pyöriä pitempäänkin, mutta tehtaan sydämenä toimiva soodakattila on taloudellisesti järkevää peruskorjata vain kerran tehtaan elinkaaren aikana.

Soodakattila on höyryvoimalaitos, jota tuottaa tehtaan tarvitseman höyryn ja sähkön sellun keiton jäljiltä jäävästä puun sideaineiden ja keittokemikaalien seoksesta eli mustalipeästä. Äänekoskella soodakattilan pohja uusittiin noin 10 vuotta sitten. Metsä Groupin ilmoitus uuden biotuotetehtaan rakentamisvalmisteluiden aloittamisesta jo nyt tuli paikkakuntalaisillekin jymy-yllätyksenä, sillä vasta pari kuukautta sitten Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan totesi Kauppalehden haastattelussa, että päätöksiä Äänekosken sellutehtaasta tehdään vasta 5–10 vuoden kuluttua.

Jos uusi biotuote- ja sellutehdas valmistuu keskiviikkona julkistettujen kaavailujen mukaan vuonna 2017, sen voi hyvällä syyllä odottaa tuovan tehtaan työväelle, tehdasta palveleville pienemmille yrityksille sekä Keski-Suomen ja lähimaakuntien metsänomistajille työtä ja leipää pitkälle 2050-luvulle saakka.

Uuden tehtaan sellutuotannon määräksi on kaavailtu 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa, kun nykyinen tehdas yltää reiluun puoleen miljoonaan tonniin vuodessa. Tuotannon valtava harppaus synnyttää odotuksia myös uuden kartonkitehtaan rakentamisesta Äänekosken tehdaskeskittymän yhteyteen myöhemmin 2020-luvulla.

Mikä sitten on saanut metsäliittolaiset isännät kiirehtimään Äänekosken tehdasinvestointia?

Yhtenä keskeisenä tekijänä on pitkäkuituisen havusellun hyvä hinta ja myönteiset markkinanäkymät. Pohjoista havusellua tarvitaan etenkin pakkausteollisuuden tarvitseman kartongin valmistuksessa. Pahvipakkausten kysyntä on puolestaan vauhdittunut muun muassa verkkokaupan voimakkaan kasvun myötä.

Tehdasinvestointi toteuttaisi mainiosti myös Metsäliiton alkuperäistä toiminta-ajatusta luoda kysyntää omistajiensa kasvattamalle puulle. Tämä ajatus pääsi Metsäliiton silloiselta johdolta viime vuosituhannen lopun ulkomaille laajentumisen huumassa unohtumaan. Liian kalliilla Ruotsista ja Keski-Euroopasta ostetut rapakuntoiset paperitehtaat olivat vähällä syöstä osuuskunnan pörssinoteeratun tytäryhtiön, nykyisen Metsä Boardin, jopa konkurssiin.

Ekonomi Jordan, 58, pestattiin metsäliittolaisen teollisuuden pelastajaksi Nordea Pankin varatoimitusjohtajan paikalta. Hän on saneerannut kovalla kädellä ja kovalla palkalla Metsä Groupia takaisin terveiden yritysten joukkoon vuoden 2005 alusta lähtien. Jordanin siirtyminen Metsäliittoon lienee ollut aikoinaan myös Nordean etujen mukaista ja jopa pankin tahto, sillä Nordealla oli paljon rahaa pelissä Metsäliiton tytäryhtiöiden lainoissa.

Metsäteollisuuden kautta aikain suurimman Suomeen suunnitellun investoinnin viemisestä päätökseen tulisikin komea huipennus Jordanin uralle.

Kun Äänekosken sellutehdasta 1980-luvun alussa suunniteltiin, tehtaan ympäristöpäästöjen rajoista käytiin ankara mittelö. Tehtaan alapuolisen vesistön asukkaat kokosivat voimansa Päijänne-liikkeeksi. Kansalaisliike vaati sellutehtaalle silloisissa oloissa poikkeuksellisen ankaria päästörajoja ja sai julkisuutta hyödyntäen monet vaatimuksensa läpi tehtaan ympäristölupiin.

Kolme vuosikymmentä sitten valmistuneesta sellutehtaasta tuli osin kansalaisliikkeen ansiosta selluteollisuuden edelläkävijä ja vähiten saastuttavaksi kehuttu sellutehdas maailmassa. Tehdas on pitänyt ympäristölupauksensa varsin hyvin. Uuden biotuotetehtaan ympäristöluvista tuskin syntyy enää yhtä kiivasta kamppailua kuin 1980-luvulla, mutta tarkkana päästörajojen suhteen keskisuomalaisten ja ympäristöviranomaisten on silti syytä olla.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen Äänekoskella asuva avustaja.

Uusimmat

Kolumnit

Kolumni: Enkelit lentävät edelleen Berliinin taivaalla

Lyhyet

Pakina: Taksin jäljet voivat paljastaa tontun käyneen

Kolumni: Konserni sinä olet tähti

Ensin syvä hiljaisuus, sitten pitkä litania

Vuoden kostein juttukeikka

Normeja purettu ja talous pantu kuntoon

Sankari on päätynyt pahaan pulaan

Kolumni: Itsenäisyyspäivä on oikea Älä osta mitään -päivä

Kolumni: Tarvitaanko Putouksen yhdettätoista kautta?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.