Työtä nuorille uusin konstein

Vaikka tosi talvi ei ole vielä kunnolla alkanutkaan, moni nuori tähyää ajatuksissaan jo ensi kesään. Nuoren toiveissa on lähes poikkeuksetta kesätyö mutta viime vuosina se on jäänyt aivan liian monen elämässä vain haaveeksi – sinnikkäistäkin yrityksistä huolimatta.

Kaksi maakunnan elinkeinoelämän vaikuttajaa julkisti äskettäin Keskisuomalaisessa vetoomuksensa nuorten kesätyöllistämisen puolesta. Keski-Suomen kauppakamarin väistyvä puheenjohtaja Keijo Manner ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtajuudesta luopuva Petrikki Tukiainen jättivät kuin perinnöksi seuraajilleen vakavan viestin: Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on sen kokoluokan mörkö, että sen karkottamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen (Ksml 7.12. 2015).

Mikä parasta, Manner ja Tukiainen esittelivät kaksi hyvin konkreettista keinoa nuorten kesätyöpaikkojen lisäämiseksi. Jos nämä konstit otetaan toden teolla käyttöön kaikkialla Keski-Suomessa, maakunnan nuorten tulevaisuus loikkaa aimo askeleen positiivisempaan suuntaan.

Keski-Suomen Osuuspankki työllisti viime kesänä 30 nuorta yhtä moneen eri yhdistykseen. Käytännössä tämä tapahtui siten, että pankki lahjoitti 500 euroa, jonka yhdistys sai käyttää nuoren työllistämiseen kahdeksi viikoksi johonkin yleishyödylliseen projektiin.

Osuuspankin työllistämismallissa on se etu, että pankin ei itsensä tarvinnut miettiä nuorille sopivia töitä – sellaisia kun ei nykypäivän pankkisaleista ihan helposti löydy. Yhdistyksistä sen sijaan tekemätöntä työtä löytyy yllin kyllin, mutta niiltä puuttuu usein tarvittava rahoitus työllistämiseen. Osuuspankki rahoitti, yhdistys työllisti ja nuori sai työkokemusta.

Kolmannelta sektorilta löytyykin helposti sellaisia töitä, joihin nimenomaan nuorilla on erityisosaamista. Diginatiivit nuoret pystyvät vaikkapa laittamaan yhdistyksen verkkosivut kuntoon tai kouluttamaan yhdistysaktiiveja sosiaalisen median hyödyntämiseen. Harrastuksista saadut erityistaidot voivat olla hyödyksi esimerkiksi leiriohjaajan tehtävissä.

Yrittäjien puheenjohtajana toiminut Tukiainen heitti kunnille haasteen, että nämä miettisivät kesätyökäytäntöjään uudesta näkökulmasta. Hän ehdotti, että kuntien kesätyöllistämiseen budjetoimista rahoista osa menisi nuorten yritysideoiden toteuttamiseen.

Tukiaisen kehittelemän mallin mukaan kunnassa toimisi raati, jolle nuori tai nuorten ryhmä voisi esitellä projekti- tai yritysideansa. Raati arvioisi nämä pienimuotoiset liiketoimintasuunnitelmat ja myöntäisi toteuttamiskelpoisille rahoituksen, mikä voisi olla vaikka sama summa kuin kunnan kesätyössäkin.

Molempien mallien etu nuorten näkökulmasta on se, että nuoret pääsevät näyttämään omaa osaamistaan. Kun ensiaskel työelämässä on otettu, seuraavat hakemukset tuottavat todennäköisemmin myönteisen tuloksen.

Suurin voittaja olisi suomalainen yhteiskunta, joka näin saisi nuorisotyöttömyyden kasvun taittumaan. Nyt nuoren pitkäaikaistyöttömyys pahimmillaan syrjäyttää hänet pysyvästi – ja työministeriön laskelmien mukaan jo yhden syrjäytyneen nuoren hintalappu yhteiskunnalle on noin miljoona euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.