Tyhjää parempaa

Hallituksen rakenneuudistuslista oli sekava, mutta tyhjää parempi. Julkisen talouden kestävyysvajetta niillä uudistuksilla vähintäänkin helpotetaan, kunhan ne ehditään myös toteuttaa. Kestävyysvajehan on itsessään enemmän tai vähemmän imaginäärinen asia, joka sisältää paljon ennustetta ennustamattomiksi muuttuneista asioista.

Kuntasektorilla on taatusti paljonkin uudistustarpeita ja luultavasti runsaasti tehostuksen varaa. Silti hallitus taisi iskeä kirveensä kiveen arvioidessaan vanhusten laitoshuollosta löytyvän 300 miljoonan euron säästöt. Siitä kun on säästetty ja säästetään parasta aikaa joka kunnassa. Kunnalliseen vanhusten laitoshoitoon ei pääse nytkään kuin lääkärintodistuksella ja sittenkin jonotuksen jälkeen.

Kaikki tietävät, että keskeinen rakenneuudistus on sosiaali- ja terveydenhoidon kokonaisuudistus eli nk. sote-uudistus. Kunhan sen esitys ennättää eduskuntaan asti, nähdään kaikkien aikojen poliittinen mekkala, jossa kerrankin puhutaan pääosin pelkkää asiaa. Kuntauudistus on sen rinnalla pieni asia ja eläkeuudistus rutiinia.

Työurien pidentäminen loppupäästä ei juuri auta, jos ne eivät edes pääse kunnolla alkuun tai katkeavat siellä alun ja virallisen lopun välillä, kuten nyt on tilanne.

Työuriin auttaa joustava koulutus ja talouskasvu. Mitään muuta taikakeinoa ei niiden pidentämiseen ole olemassa. Eläkeuudistuksessa kyse on eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyydestä eikä työurista.

Suomen talouskasvusta heinä-syyskuulta saadaan kansantalouden tilinpidon lukema torstaina. Siinä ei ole hurraamista. Aiemmin vielä jotenkin pärjänneen Ruotsinkin kansantalous onnistui pinnistämään vain häthätää plussan puolelle. Toiveet myös maailmantalouden kasvun virkistymisestä on taas lykätty ensi vuoteen. Maailmantaloudesta puuttuu nyt riittävän tehokas veturi.

Hyviin kasvulukuihin yltäneet britit puhuvat itsestään jo maailmantalouden veturina, mutta kovin on pieni veturi sille junalle. Brittitalouden vauhti ei auta paljoa edes Eurooppa, mutta Saksassa neuvotellussa uuden hallituksen ohjelmassa on kotimaisen kulutuksen elvytysmerkkejä useampiakin. On sitten eri asia, mitä saksalaiset arkielämässä tekevät.

Suomalaisessa koululaitoksessa aiotaan säästää jatkossakin. Tänään tulevien kansainvälisen Pisa-tutkimuksen tulosten tiedetään jo etukäteen olevan taas edellistä hiukan heikompia Suomelle. Se ei heikennä kuin Pisan mainosarvoa Suomen kannalta ja saattaa tietysti vähentää maailmalla intoa vierailla tutustumassa tämän ihmemaan koulutusjärjestelmään. Viime vuosina väkeä on lappanut häiriöksi asti.

Sanoo Pisa-tutkimus mitä sanoo, julkisen koululaitoksen tehtävä on turvata se paljon mainostettu mahdollisuuksien tasa-arvo ja luoda valmiuksia selvitä maailmassa, joka on muuttunut jotakuinkin mahdottomaksi ennustaa. Aasialaiset saavat rauhassa patsastella nyt Pisa-kärjessä. Sitä kulttuuria, joka niitä tuloksia tuottaa, meistä kenenkään ei kannata tänne haluta.

Alkavan viikon lopulla tulevat taas jenkkien uudet työllisyystiedot. Mennyt pitkä kiitospäivä-viikonloppu ei ennakkotietojen valossa sujunut Yhdysvaltain vähittäiskaupassa toivotusti ja kuluttajien luottamus on heikohko. Kun sikäläinen keskuspankki alkaa lopulta rajoittaa lainaosto-ohjelmaansa, voivat seuraukset taas tuntua myös kansainvälisillä pääomamarkkinoilla rajustikin.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.