Tyhjästä syntynyt Jyväskylä uuden ponnistamisen edessä

Kun vuonna 1991 muutin Jyväskylään, nuoren savolaistytön ensimmäiseen suureen kaupunkiin, puhuttiin Jyväskylästä yleisesti näivettylänä. Ehkä sanalla haluttiin kuvata teollisen, taantuvan kaupungin henkistä ilmastoa taloudellisen tilan lisäksi. Savupiipputeollisuus sulki Jyväskylässä silloin oviaan, työttömyys hipoi taivaita ja ilmeetöntä, harmaata kerrostalokeskustaa halkovaa Kauppakatua pitkin huristelivat bussit ja autot.

Jyväskylä onnistui kuitenkin jotenkin luomaan nahkansa. Pian oli rannassa Nokia sekä keskustassa koko Suomessa ihmettä herättänyt, aika kivan näköinen kävelykatu. Imagotutkimuksissakin alettiin napsia kärkisijoja. Miten tämä kaikki oikein tapahtui?

USKON, ETTÄ kehitystä siivittivät yleisen elpymisen lisäksi suuri yliopisto ja osaava väestö, kuntien välinen uudenlainen seudullinen yhteistyö sekä ennen kaikkea visionäärien voimakas tahto tehdä kaupungista kukoistava. Jyväskylä ponnisti lamasta, uudistui ja menestyi.

Kun Jyväskylä perustettiin 22.3.1837 se oli, kuten historioitsija Päiviö Tommila toteaa, "viimeinen sananmukaisesti tyhjästä perustettu kaupunkimme". Luotu pitkälti uskon varassa maanteiden risteykseen piskuiselle markkinapaikalle. Synnystään Jyväskylä saa kiittää muutamaa laukaalaista tilallista, joille oman kaupungin saaminen oli muodostunut päähänpinttymäksi.

Vuosien saatossa tänne pesiytyi suomalaisuusaatteen läpitunkemia ja jälleen varsin itsepäisiä ihmisiä, jotka näkivät näkyjä Jyväskylästä suomenkielisen sivistyksen kehtona ja ensimmäisen suomalaisen oppikoulun sekä myöhemmin myös seminaarin ja tyttökoulun sijaintipaikkana. Nyt on helppo nähdä, että nämä visiot ovat kantaneet, mutta alussa nekin olivat kaukaisia unelmia.

2000-LUVULLA Jyväskylän vauhti vain kasvoi. Kaupungin väestönkasvu oli vuosina 2000-2008 prosentuaalisesti kolmanneksi suurinta Suomen suurista kaupungeista, samoin työpaikkojen lisääntyminen. Vuoden 2009 alusta tyhjästä syntynyt kaupunki on Suomen seitsemänneksi suurin liki 130 000 asukkaallaan. Jyväskylän yliopisto on maan neljänneksi suurin ja ammattikorkeakoulu vetovoimaisimpia koko maassa hakijoiden määrällä mitattuna.

Markkinatalouden iskiessä päin kaupunkilaisten kasvoja on vanha näivettylän pelko palaamassa. Onnistuuko Jyväskylä taas ponnistamaan tyhjästä ja uudistumaan?

Jyväskylällä on joitakin etuja verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Valttimme, kuten oppilaitokset, voimakas muuttovoitto, väestön nuorekkuus ja korkea osaamisen taso kertovat historian itsepäisten, pelkistä unelmista syntyneiden visioiden kantamisesta tähän päivään.

Jyväskylää vievät eteenpäin nyt samat luonnonvarat kuin vuosia ennenkin: sen osaavat asukkaat, heidän itsepäiset unelmansa ja seudullinen yhteistyö. Täällä on ennenkin porukalla nyhjäisty tyhjästä!

Kirjoittaja on uutistoimittaja, kuva on vuodelta 1973.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.