Ukraina on unohtumassa

Ukrainan kriisistä on pikkuhiljaa ja osin myös määrätietoisesti tulossa pitkäkestoinen, jäätynyt konflikti. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei Kansakunnan tila -puheessaan viime viikolla kommentoinut lainkaan Ukrainan sotaa eikä sitä koskevaa Minskin sopimusta.

Ukraina on pudonnut uutisaiheena myös Venäjän valtiollisilta televisiokanavilta. Vaikuttaa siltä, että Putin haluaa kääntää kaiken huomion muualle – Syyriaan, terrorismiin ja Turkkiin.

Marraskuussa Putin sanoi uutistoimisto Interfaxin haastattelussa, että Itä-Ukrainan tilanne voi muuttua jäätyneeksi konfliktiksi ilman ratkaisua. Putinin mukaan syynä tähän on Ukrainan hallituksen politiikka, mutta yhtä kaikki: jos kriisin yksi keskeinen toimija viittailee konfliktin jäätymiseen, se myös todennäköisesti tapahtuu.

Jäätyminen etenee, pienin askelin. Esimerkiksi lokakuun lopussa loppui Ukrainan ja Venäjän välinen lentoliikenne.

Viime viikolla sotilasliitto Naton ulkoministerikokous totesi, että syksyn rauhallisempaa jaksoa seurannut tulituksen kiihtyminen Itä-Ukrainassa on jäänyt Syyrian sodan ja Euroopan terroristijahdin varjoon.

Väkivalta voi Naton mukaan vielä kiihtyä, kun Venäjä ei ole vetänyt joukkojaan Ukrainan alueelta Minskin sopimuksen mukaisesti eivätkä Itä-Ukrainan kapinalliset ole luopuneet raskaista aseistaan. Toisaalta Natokin siirsi Venäjän huomiota taas uuteen riidan aiheeseen sopimalla jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Montenegron kanssa.

Euroopan unionilla huolenaiheita riittää: Syyria, pakolaiskriisi, terrorismi ja talousongelmat. Ukraina on jäämässä asialistassa hännille. Saksan varaliittokansleri Sigmar Gabriel onkin vihjaillut, että Minskin sopimus olisi toki saatava voimaan, mutta Venäjän vastaisten talouspakotteiden aika voi päättyä piankin. Natokin teki ulkoministerikokouksessaan Venäjälle pienen kädenojennuksen elvyttämällä Nato–Venäjä -komission työskentelyn.

Keskisuomalainen kansanedustaja ja Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi (kesk.) vieraili viime viikolla Ukrainassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan edustajana.

Paloniemen mukaan ukrainalaiset valmistautuvat uuteen sotatalveen peläten, että maailman huomio kääntyy entistä enemmän muualle. Pahin pelko Venäjän suurhyökkäyksen lisäksi on, että Ukraina myytäisiin osana sopimusta Syyriasta.

Nuo pelot tuskin toteutuvat, mutta silti ukrainalaisilla riittää murheita. Asemia rintamalla valmistellaan talven asemasotaa varten, ja maan sisäiset noin 800 000 pakolaista työllistävät talousvaikeuksissa ja kuohuvan sisäpolitiikan pyörteissä elävää hallitusta. Itä-Ukrainassa siviilien ahdinko ei talven myötä ainakaan helpotu, Paloniemi sanoo. Lääkkeistä, vedestä ja sähköstä on pulaa.

Paloniemi näkee tilanteen synkkänä. Minskin sopimusta ei ole toteutettu oikein miltään osin ja tulitaukoa rikotaan päivittäin, joten vielä aikoihin ei päästä edes aloittamaan mitään konfliktin jälkihoitoa, esimerkiksi miinojen raivausta. Ratkaisevaa ovat nyt Moskovan siirrot ja tahto, hän sanoo.

Toivoa Paloniemi näkee Ukrainan nuorison innossa tarttua maansa kehittämiseen. Uusia ajatushautomoja maahan nousee kuin sieniä sateella.