Ulkoisesti vakaa, sisäisesti rikki

Afrikan runsasväkisin maa, yli 160 miljoonan asukkaan Nigeria on maanosan monien muiden maiden tavoin kokenut lukuisia sotilasvallankaappauksia ja levottomuuskausia. Alueellisena valtakeskuksena ja afrikkalaisen mittapuun mukaan ulkoisesti vakaana maana Nigerialla on silti ollut tärkeä rauhantekijän rooli useissa alueellisissa selkkauksissa ja myös YK:n kansainvälisissä rauhanturvaoperaatioissa. Vastikään Nigeria päätti kautensa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä.

Mutta pinnan alla kuohuu, paristakin syystä.

Islamistisen Boko Haram -ryhmän terrori-iskuissa maan kristittyjä vastaan on surmattu kymmeniä ihmisiä. Maan pohjoiset osat on julistettu poikkeustilaan.

Hallituksen päätös poistaa polttoaineiden hintasäännöstely kaksinkertaisti polttoaineiden hinnat vuodenvaihteessa ja on johtanut useita ihmishenkiä vaatineisiin mielenosoituksiin eri puolilla maata.

Levottomuuksien syissä ilmentyvät Nigerian perusongelmat.

NIGERIAA asuttaa noin 250 heimoa, joilla on oma kieli ja kulttuuritausta. Yhteiskunnan perusjännitteen luo pohjoisen suurten islamilaisten heimojen hausojen ja fulanien sekä etelän pääosin kristittyjen jorubo- ja ibo-heimojen kilpailu. Pohjois- ja Etelä-Nigerian ikivanhat kulttuurit yhdistettiin vasta vuonna 1914 yhdeksi Britannian siirtomaaksi.

Muslimit ovat maan suurin uskontokunta, ja vanhoillinen Boko Haram ajaa pohjoiseen omaa islamilaista valtiota. Se ei sovi etelän pääosin länsimieliselle kristitylle vähemmistölle.

Öljyntuottajamaa Nigeria on Afrikan suurin öljynviejä. Suurin asiakas on Yhdysvallat. Nigerian poliittinen vakaus on täysin riippuvainen öljyn hintatasosta, sillä kaksi kolmasosaa valtion budjettituloista tulee öljyntuotannosta.

Öljynporaus ei ole ongelmatonta, vihatut ja saastuttavat öljyntuotantoalueet etelässä Niger-joen suistossa ovat jatkuvassa kriisitilassa. Valtaosa kansasta ei ole koskaan päässyt osalliseksi öljyrikkauksista. Tuotantoalueilla öljy on ollut pikemminkin kirous, jolle syksyllä 1995 hirtetty kirjailija ja ogoni-heimon ympäristöaktivisti Ken Saro-Wiwa antoi kasvot myös Suomessa.

TUOREET öljymellakat saivat nopeasti yleispoliittisen sävyn, kun niiden teemaksi nousi Nigerian pahin vitsaus, korruptio. Mielenosoittajat tietävät, että öljymiljardit päätyvät poliitikkojen ja armeijan ylimmän johdon taskuihin.

Korruptio on levinnyt kaikille työelämän ja hallinnon tasoille. Erään laskelman mukaan Nigeriassa maan itsenäisyyden aikana korruptiolla varastettu kokonaissumma vastaa koko Afrikan samana aikana saamaa kehitysapua. "Nigerialaiskirjeet" modernina globaalin huijauksen muotona tunnetaan Suomessakin.

Nigeria oli hajota jo vuosikymmeniä sitten, mutta Biafran historia itsenäisenä jäi lyhyeksi (1967-1970). Muista Afrikan "liian suurista" maista jakautumisprosessin ovat jo läpikäyneet Etiopia/Eritrea (1993) ja Sudan/Etelä-Sudan (2011). Sama voi odottaa Nigeriaakin, ellei perusongelmiin löydy ratkaisua.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.