Urheilijat, nuo tasa-arvomaailman ahkerat työläiset

Naisasialiitto Unioni myönsi reilu viikko sitten Vuoden Lyyti -palkinnon Marja-Sisko Aallolle. Kirkkoherran virastaan virkavapaalla oleva Aalto on kertonut meneillään olevasta sukupuolenkorjausprosessistaan avoimesti julkisuudessa. Naisasialiitto Unioni myönsi Lyyti-arvonimen tunnustuksena "ansiokkaasta tasa-arvotyöstä".

Urheilumaailman ansiokkaan tasa-arvotyön tunnustusehdokkuuksia voisi tarjota esimerkiksi seuraaviin osoitteisiin.

Alppihiihtäjä Tanja Poutiainen tuli kevättalvella ryminällä kaapista ulos. Heterokaapista. Suksisankaritar suivaantui juorulehden väitteestä, jonka mukaan hän seurustelisi naisen kanssa. Tiedotustilaisuudessaan Poutiainen korosti seurustelukumppaneidensa sukupuolen olevan vastakkaista laatua. Nähtäväksi jää, kuinka moni yhtä menestynyt heterourheilija työntyy kaapista tulevien vuosien aikana.

Suomalainen nyrkkeilyikoni Eva Wahlström synnytti poikalapsen, iloitsi mediassa pienistä rinnoistaan ja palasi nuorattuun neliöön kuukausi lisääntymisen jälkeen. Näin tosissaan lajille omistautuneille naisille olisi suht oikeudenmukaista antaa tasa-arvoisempia kilpailumahdollisuuksia. Mikähän on se syy, ettei naisten nyrkkeilyä olla vieläkään hyväksytty olympialajiksi? Kansainvälisellä olympiakomitealla olisi elokuisessa kokouksessaan jälleen paikka näyttää olevansa 2000-luvulla toimiva organisaatio.

Taitoluistelun EM-kullan napannut Laura Lepistö ravisteli kisojen alla yleisön käsitystä kilpalajinsa syvimmästä olemuksesta. Kauniit asut kun ovat naisen mielestä keskeinen tekijä lajin koukuttavuudessa. Lepistö pisti jauhot suuhun ikuisesti jaksaville penkkiurheilijamussuttajille, joiden silmissä vain hikinaamaiset ja verta sylkevät ammattiurheilijanaiset pääsevät lajihuipulle asti.

Tasa-arvon ystävien mieltä lämmitti toukokuun alussa jääkiekkoilija Niklas Hagmanin poikamaiseksikin kehuttu tempaus, jossa mies läväytti paljaat kannikkansa maajoukkueen bussin ikkunaan ohikulkijoiden ihmeteltäväksi. Hagman osoitti selkeästi toivovansa jääkiekostakin esteettisempää ja katsojaystävällisempää lajia.

Jalkapallon naisten A-maajoukkue voitti viime viikolla Italian 3-2. Vaikka Naisten liigan tasosta tai tasottomuudesta jaksetaan puhua joka kesä, on EM-kotikisoista loppukesältä lupa toivoa jotain sellaista, mitä miehiltä ei vielä tohdi odottaa. Nimittäin menestystä. Huipputasa-arvoista olisikin, jos miehet kykenisivät vielä kuluvien MM-karsintojen aikana yllättämään - positiivisesti.

Suomalaista jalkapallokulttuuria saamme kiittää etnisten ryhmien alati kiihtyvästä, ahkerasta esilletuomisesta. Jos takavuosina ihmeteltiin pienissä erissä etelästä saapuneiden pallotaiturien kevyttä kosketusta, nyt ihmetellään jos eräässä pohjoissuomalaisessa liigajoukkueessa on yli viisi suomalaista kentällä yhtä aikaa.

Vaikka ehdolle päässyt kuusikko petaakin kisalle kovat lähtöasetelmat, tasa-arvotyövuosi on urheilijoiden kesken vasta puolivälissä. Heteropaljastuksia odotellessa!

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen urheilutoimituksen kesätoimittaja.