Uskaltaako Turkkiin matkustaa?

Mitä eroa on terrori-iskussa Brysselin ja Istanbulin lentokentille? Brysselin kentän isku ei merkittävästi vähennä matkustushaluja Euroopassa, mutta Istanbulin lentokenttäisku iskee pahasti koko Turkin matkailuelinkeinoon.

Pitkän viikonlopun työmatkallani Turkin Alanyaan syksyllä kohtasin siellä osa-aikaisesti asuvia suomalaisia, jotka kertoivat tuttaviensa ihmettelevän, miten he uskaltavat matkustaa ”sinne sodan keskelle”. Sanavalinta on absurdi turkoosina kimaltavan Välimeren rauhallisessa ja vehreässä rantakaupungissa, jonka tärkein elinkeino on matkailu.

Alanyassa on pakko olla jotain erityistä suomalaista sielunmaisemaa miellyttävää, koska moni Alanyasta kakkoskodin ostanut on tehnyt ostopäätöksen ensimmäisellä matkallaan. Noin kolme tuhatta suomalaista omistaa kiinteistön pelkästään Alanyassa.

Heinäkuussa 2005 Lontoon joukkoliikennevälineissä räjähti lyhyen ajan sisällä neljä pommia, jotka surmasivat yhteensä 56 ihmistä.

En kuullut kenenkään miettivän iskun jälkeen, jättäisikö vuosittaisen Lontoon ostos- tai musikaalimatkansa väliin. Kun missä tahansa muslimimaassa tehdään yksikin siviileihin tai matkailijoihin kohdistuva terrori-isku, vaikutukset ulottuvat nopeasti koko alueen matkailuun.

Terrorismi pelottaa monia erityisesti siksi, että siinä uhriksi valikoituminen on niin sattumanvaraista. Mutta onko kuolema vakavan sairauden tai liikenneonnettomuuden seurauksena yhtään vähemmän sattumanvaraista kuin kuolema terrori-iskun uhrina?

Maailmanlaajuisesti terrorismi on hyvin pieni tappaja. Vuonna 2012 maailmassa kuoli kymmenkertaisesti enemmän ihmisiä erilaisiin myrkytyksiin kuin terrorismiin.

Maailman terveysjärjestön vuoden 2012 tilaston mukaan vuonna 2012 kuoli joka sekunti 1,8 ihmistä. Suurin yksittäinen kuolinsyy oli sepelvaltimotauti, johon kuoli 7,4 miljoonaa ihmistä.

Ripuliin, aidsiin sekä kakkostyypin diabetekseen kuoli vuonna 2012 noin puolitoista miljoonaa ihmistä. Saman verran kuoli liikenteessä. Lähes yhtä paljon eli noin 1,4 miljoonaa ihmistä kuoli väkivaltaisesti, mutta kollektiiviseen väkivaltaan kuten sotiin tai terrorismiin kuoli vuonna 2012 vain 120 000 ihmistä koko maailmassa.

Terrorin seurauksena kuolleita suomalaisia lienee niin vähän, ettei asiasta ole tilastoja. Vuosittain noin 100–150 suomalaista kuolee henkirikoksen uhrina ja yli kymmenen kertaa enemmän suomalaisia kuolee tapaturmaisesti kuin henkirikoksiin.

Todennäköisyyksien perusteella kannattaisi pelätä esimerkiksi liukastumista enemmän kuin terrori-iskun kohteeksi joutumista.

Uskaltaako Turkkiin matkustaa on kysymyksenä samaa luokkaa kuin tiedustella tuttavaltaan, miten tämä uskaltaa lähteä ajamaan autolla kesämökilleen, vaikka maantiellä vaanii moni vaara kuten mahdollinen hirvikolari. Kuolema liikenneonnettomuudessa tai hirvikolarissa tosin on suomalaiselle maanteillä liikkuvalle huomattavasti todennäköisempi kuin kuolema terrori-iskussa.

Kirjoittaja on Egyptissä ja muissa arabimaissa työskentelevä vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.