Usko itseesi

Muistan kun olin päiväkodissa ja meiltä kysyttiin mihin ammattiin haluaisimme isoina. Muut ympärilläni vastasivat innokkaina, että palomiehiksi tai poliiseiksi. Minä en osannut vastata. Silloin minulle sanottiin, että onhan sinulla vielä aikaa miettiä.

Kahdeksanvuotiaana selailin askartelukaupan lehteä. Siinä oli kuvia tehdyistä korteista ja totesin äidilleni, että minusta tulisi askartelutoimittaja. Äitini sai minut ymmärtämään, että minusta pitäisi tulla toimittaja ensin. Silloin päätin, että menen lukioon.

Samana vuonna sukujuhlissa tädit sitten kyselivät, että mitä haluaisin tehdä isona. Nyt tiesin vastauksen ja kerroin sen innokkaana. Sainkin yllättävän vähättelevän reaktion sanomisiini: ”No mieli muuttuu vielä monta kertaa”. Tästä minulle tuli paha mieli.

Tässä kohtaa haluaisinkin tuoda esille itseensä uskomisen tärkeyden. On totta, että lapsen, nuoren ja vielä aikuisenkin mieli muuttuu elämässä monta kertaa. Mutta mielestäni sen hetkisiä mielipiteitään tai toiveitaan ei pitäisi joutua hylkäämään, koska pelkää niiden vaihtuvan myöhemmin. On tärkeää uskoa itseensä ja siihen, että osaa tehdä oikeita päätöksiä, sillä väärätkin päätökset ovat osa elämää ja opettavat kohti oikeaa suuntaa.

Viime talvena juuri ennen yhteishakuja minulle lähes tuntematon ihminen sanoi, että onhan lukiotakin maanläheisempiä vaihtoehtoja. Tämä kommentti sai minut miettimään. Miksi en saisi kurkottaa kohti pilviä ja olla ylpeä siitä? Myönnetään, itseensä vuoren varmasti uskominen ei aina ole helppoa. Toisinaan pelottaa luopua lapsuuden haaveistaan, mutta joskus on opittava luopumaan saadakseen jotain uutta tilalle. Nuoruudessa kohtaammekin uusia asioita, kuten päätöstenteon. Silloin ei auta muu kuin uskoa itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa.

Kirjoittaja opiskelee ensimmäistä vuottaan Cygnaeus-lukiossa.