Uudistus vauhdittamaan Suomen menestystä

Olemme aloittamassa uutta lukuvuotta syvällisten muutosten keskellä valmistautuessamme uuden yliopistolain voimaantuloon ensi vuoden alusta. Valtionhallintoon kuuluneet tilivirastoyliopistot saatetaan historiaan ja järjestäytyminen uusimuotoisiksi itsenäisiksi yliopistoiksi tapahtuu. Vuoden loppuun saakka vanha ja uusi järjestelmä toimivat rinnakkain.

Taloudellisten kriisien aikana yliopistojen koulutustehtävä korostuu. Ikärakenteen ja työelämän muutosten takia tämä koskee etenkin aikuiskoulutusta. Samalla tarjoutuu tilaisuus arvioida kriittisesti, vastaako koulutus yhteiskunnan tarpeita.

Yliopistot voivat olla lieventämässä akuutteja rakennemuutosongelmia, kuten Jyväskylässä nyt tehdään ja tehtiin onnistuneesti viime laman aikana. 90-luvun puolivälissä yliopisto loi maahamme maisterikoulutusmallin, jolla pystyttiin reagoimaan nopeasti alueen elinkeinoelämän rakennemuutostarpeisiin. Silloiset hankkeet edistivät Jyväskylän nousua laman syövereistä yhdeksi tärkeimmistä kasvukeskuksista.

Edessämme on jälleen samanlainen haaste. Jyväskylän seudulla kehitetään uutta toimintamallia, jossa työllistetään korkeasti koulutettuja ja lisätään osaamisperusteista yrittäjyyttä. Malli laajennetaan tuoreen budjettipäätöksen mukaan valtakunnalliseksi.

Jyväskylän yliopisto on valmis toteuttamaan allianssiyhteistyönä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa uusimuotoisen DI/FM -koulutuskokonaisuuden, joka suunnataan työelämätaustaisille aikuisopiskelijoille, mutta se edellyttää alueellista rahoitusosuutta.

MILLAISET ovat sitten Jyväskylän yliopiston mahdollisuudet osallistua ihmiskuntaa koskevien ongelmien ratkaisemiseen? Harvinaisen hyvät. Painotamme toimintaa, joka edistää hyvinvointia ja Suomen menestymistä. Tällöin vahvuuksistamme korostuvat koulutus, kulttuuri, tulevaisuuden avainteknologiat, yrittäjyys sekä uusien ympäristö- ja energiaratkaisujen tuottaminen.

Ainutlaatuista on myös elämänkaarinäkökulma. Voimme toimia ihmisen kasvun ja kehittymisen sekä terveyden, hyvinvoinnin ja koko elämänhallinnan alueella lapsuudesta vanhuuteen. Vahvuusalueemme vastaavat erinomaisesti länsimaissa voimistuvia arvoja, joihin luetaan ekologisuus, kansainvälisyys, koulutus, kulttuuri ja henkinen hyvinvointi. Lisäksi tieteenalarakenteemme on mitä sopivin strategisen huippuosaamisen keskittymien kannalta. Näitä ovat metsä, metalli- ja koneenrakennus, ympäristö ja energia, tietotekniikka sekä terveys ja hyvinvointi.

Aivan uudenlaisia yhdistelmiä on luotavissa Yliopistoallianssin sisällä Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. Allianssissa yhdistyvät yhteiskunnallis-ihmistieteellinen, lääketieteellis-terveydellinen ja teknis-luonnontieteellinen tieto. Käynnissä on kymmeniä uudentyyppisiä tutkimus- ja koulutushankkeita.

LAKIUUDISTUS ei sellaisenaan vielä takaa menestystä, vaan tarvitaan asennemuutoksia ja uuden toimintakulttuurin opettelua. Jos muutosta ei nähdä mahdollisuutena ja jos uusia toimintavapauksia ei osata hyödyntää, jäädään puolitiehen.

Olennaisimpia muutoksia on manageriaalisten ja akateemisten toimintojen eriyttäminen. Päävastuu toimintaedellytysten kehittämisestä lankeaa uusimuotoiselle hallitukselle ja entistä ammattimaisemmille yksilöjohtajille läpi organisaation. Sen sijaan akateeminen päätösvalta ja -vastuu jää tiedekuntiin ja laitoksille eli sinne, missä tutkimus ja koulutus tapahtuu.

Muutoksen pitäisi alkaa näkyä vähitellen arjessa, sillä aikaa vapautetaan raskaasta ja usein päällekkäisestä hallinnosta tutkimukseen ja opetukseen. Niiden vapaus säilyy, mitä ei laista esitetyssä kritiikissä selvästikään ole aina ymmärretty. On tärkeää, että yliopiston arvopohja pysyy lujana, sillä tiedeyhteisö on mitä suurimmassa määrin arvoyhteisö. Se luo perusturvallisuutta muutosten keskelle ja nostaa yliopiston ydintehtävät kunniapaikalle.

Miten rahoituspohjan laajentaminen onnistuu, alkaa näkyä vasta taantuman jälkeen ja uuden lahjoituskulttuurin juurtuessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Jyväskylän yliopistossa valmius toimeenpanna lakiuudistus ja siirtyä uuteen kulttuuriin on hyvä. Voimme aloittaa syksyn luottavaisesti. Meillä on kunniakkaat perinteet kulkea uudistusten eturintamassa, mistä yliopisto on aina hyötynyt.

Yliopiston tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaavaa ja työhönsä sitoutunutta henkilöstöä. Jyväskylän yliopisto profiloituu henkilökunnastaan, opiskelijoistaan ja yhteiskuntasuhteistaan hyvää huolta pitävänä. Johtajien tehtävä on tukea henkilökuntaa muutoksissa.

YLIOPISTOMME strateginen visio tähtää kansainvälisesti merkittävään tiedeyliopistoon. Toisin kuin joskus on epäilty, linjaus ei suinkaan tarkoita koulutuksen toissijaisuutta. Päinvastoin. Jyväskylällä on kaikki edellytykset olla onnistunut yhdistelmä tutkimus- ja opetusyliopistoa. Opiskelijakeskeinen kulttuuri sopii erinomaisesti tutkimuspainotteiseen profiiliin, sillä yliopiston vaikuttavuus tulee viime kädessä punnituksi sen kautta, mitä annettavaa yliopistolla on opiskelijoilleen.

Esitänkin lopuksi haasteen.

Jyväskylän yliopisto julistautuu opiskelijoistaan hyvää huolta pitäväksi yliopistoksi. Tämä merkitsee kokonaisvaltaista näkemystä siitä, miten oppimiselle luodaan optimaaliset edellytykset ja miten opiskeluajasta kampuksellamme tulee mahdollisimman innostava ja sykähdyttävä kokemus.

Toteutusta varten kehitetään Student life -konsepti ja laaditaan sille konkreettinen ohjelma. Ideointiin tarvitaan kumppaneita, jotka liittyvät opiskeluelämän eri vaiheisiin. Haastan työhön mukaan ylioppilaskunnan, YTHS:n ja Jyväskylän kaupungin. Voimme yhdessä ottaa entistä kokonaisvaltaisemman vastuun oppimisedellytysten parantamisesta ja opiskelijoiden kaikinpuolisesta hyvinvoinnista sekä turvata Jyväskylän aseman jatkuvan vahvistumisen vetovoimaisena opiskelupaikkana.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston rehtori. Teksti on lyhennelmä yliopiston avajaisissa pidetystä puheesta.