Uudistushankkeiden vyyhti

Keskisuomalaisilla on perinteisesti mainetta maakunnan yksituumaisina edunvalvojina. Vahva maakunnallinen näkemys kehittyi, kun aikanaan rakennettiin historiallisten maakuntien takamaista Keski-Suomea. Se oli kova urakka ja pitkä prosessi.

Tavoite voitiin katsoa saavutetun vasta 1960, jolloin Keski-Suomi oli lopulta ehyt kokonaisuus valtion aluehallinnon ja monien muiden aluejakojen osalta.

Keski-Suomi sai samalla oman vaalipiirinsä ja sen seikan merkitystä maakunnan edunvalvonnassa ei voi liioitella. Vielä vuoden 1958 eduskuntavaaleissa Keski-Suomi jakautui neljään vaalipiiriin. Jyväskylä kuului Vaasan läänin itäiseen, mutta esimerkiksi Säynätsalo Pohjois-Hämeen vaalipiiriin.

Ei ole ihme, että Keski-Suomessa on korostettu maakunnan merkitystä niin, että se on huomioitu muuallakin maassa. Tunnetut sanomalehtimiehet kuvailivat ihaillen Keski-Suomen maakuntahenkeä. ”Keski-Suomessa maakunnallinen ajatus, puhdas maakuntahenki on toiminut käyttö- ja työntövoimana”, Matti Kurjensaari kirjoitti vuonna 1966.

Seminaarin perustamisesta lähtien Jyväskylä on loistanut jonkinlaisena sivistyksen majakkana, mutta vasta maakunnan taloudellisena ja hallinnollisena keskuksena alkoi kasvu todelliseksi kaupungiksi.

Mutta nyt kuuluu kummia. Kansanedustaja Mikael Palola (kok.) kirjoitti muutama viikko sitten aluehallinnosta ja ilmoitti pitävänsä järkevänä Suomen jakamista viiteen hallintoalueeseen. Keski-Suomi kuuluisi sen mukaan Itä-Suomen alueeseen. (Ksml 29.6.)

Ratkaisu romuttaisivat maakuntajaon ja tuhoaisi paljon siitä mitä Keski-Suomessa on rakennettu. Se olisi Keski-Suomen kannalta kohtalokasta myös siksi, että sen seurauksena maakunta menettäisi hyvin todennäköisesti oman vaalipiirinsä.

Oliko Palolan kannanotto kansanedustajuuden innostuksessa tekemä erehdys, vai onko kokoomuksessa viiden hallintoalueen mallilla laajempaa kannatusta?

Mene ja tiedä.

Hallinnon uudistaminen on ollut viime vuodet monella tavalla takkuinen vyyhti.

Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäen mukaan se on työryhmien, komiteoiden ja selvityshenkilöiden tuottama syhmerö.

Oman panoksensa syhmeröön tuo valtion keskus- ja aluehallinnon virastorakenteen uudistamista valmisteleva hanke. Sille on annettu hauska nimi, Virsu-hanke.

Ministeriöiden remonttia pohditaan puolestaan valtion keskushallinnon uudistamishankkeessa. Silläkin on hauska nimi, Kehu-hanke.

Esillä on lennokkaita suunnitelmia, muun muassa ministeriöiden yhdistäminen yhdeksi valtioneuvoston hallintovirastoksi.

Mitähän tästä kaikesta lopulta tulee?

Keski-Suomen edunvalvojien on joka tapauksessa syytä olla tarkkana. Virsu-hankkeesta tihkuneiden tietojen mukaan yhtenä vaihtoehtona esillä on maan jakaminen viiteen tai neljään hallintoalueeseen.

Keski-Suomen kansanedustajien ja muiden edunvalvojien olisi sovittava tässäkin asiassa yhteisestä linjasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.