Uusin silmin: Ryypätäänkö? – Betrinken wir uns?

Näin vapun jälkeen haluan paneutua kolumnissani suomalaiseen alkoholikulttuuriin ja erityisesti siihen, miltä suomalaiset juomatavat ulkomaalaisen silmin näyttävät. Suomalaisten juomisesta tuntuu vallitsevan paljon stereotyyppisiä käsityksiä, etenkin suomalaisten itsensä keskuudessa. Puhutaan, että suomalaisten juominen on lähes poikkeuksetta humalahakuista, alkoholia kulutetaan paljon ja suomalaisilla on surullisen kuuluisa, olematon viinapää. Nämä stereotypiat eivät vastaa omia, kahden vuoden kokemukseni perusteella kertyneitä käsityksiäni suomalaisten juomisesta.

Suomalaiset usein vertaavat omia juomistottumuksiaan ”eurooppalaisiin juomatapoihin”, joista pitäisi ottaa oppia. Itse en huomaa suurta eroa opiskelijoiden alkoholinkäytössä, olinpa sitten Suomessa tai kotimaassani Saksassa. Suomessa alkoholi on sekä osa arkea, että tapa katkaista arjen rutiineita. Saunaolut on tärkeä osa viikonloppuja, eikä poikien peli-iltoja useinkaan vietetä kuivin suin. Toisinaan keräännytään yhteen ilman suurempaa tarkoitusta, viettämään iltaa ja juhlimaan. Humaltumiseen suhtaudutaan Suomessa avoimesti, mutta humaltuminen ei omien kokemusteni mukaan ole näiden illanviettojen itsetarkoitus. Yhteen keräännytään viettämään aikaa, sosiaalistumaan, purkamaan tenttipaineita ja saamaan mukavaa vastapainoa opiskelulle.

Toki humalahakuisella juomisella on myös kääntöpuolensa. Eräs lastensuojelussa työskentelevä ystäväni on kertonut, että juhlapyhien ja koulujen päättymisviikonloppujen jälkeen tehdään päihteisiin liittyviä lastensuojeluilmoituksia normaalia enemmän. Alkoholista puhuminen herättää Suomessa myös paljon tunteita. Suomessa alkoholin ostaminen on rajattua ja julkisessa keskustelussa väitellään kiivaasti esimerkiksi siitä, pitäisikö yökerhojen sulkea ovensa aikaisemmin. Esimerkiksi Saksassa alkoholipolitiikka ei ole yhtä kiistelty aihe, mutta toisaalta Saksassa ei ole laajaa valtiollista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, joka auttaa päihdeongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä ja jonka ylläpitoon veronmaksajat osallistuvat.

Suomessa alkoholikulttuurista puhuminen herättää ja vahvoja mielipiteitä, mutta toisaalta kertoo myös suomalaisten tiedostavan juomistottumustensa haittoja.  Suomalainen alkoholitutkimus on myös hyvin korkeatasoista. Täällä apua on saatavilla niille, joille alkoholi muodostuu tavalla tai toisella ongelmalliseksi. Esimerkiksi Saksassa saatat jäädä ongelmasi kanssa yksin.

"Betrinken wir uns?"

Nach Vappu (Maifeiertag) möchte ich versuchen, die finnische Alkoholkultur ein wenig näher zu beschreiben, speziell aus der Sicht eines Außenstehenden. Denn über die finnische Trinkkultur herrschen überwiegend Vorurteile, die vor allem auch unter Finnen weit verbreitet sind. Es heißt, dass sich Finnen nahezu ausnahmslos betrinken immer mit dem Ziel auch gerne „einen über den Durst zu trinken“ und sie dementsprechend viel für Alkohol ausgeben. All diese Vorurteile entsprechen aber nicht meinen Erfahrungen, die ich innerhalb der letzten zwei Jahre in Finnland über die finnischen Trinkgewohnheiten gemacht habe.

Finnen vergleichen oft ihre eigenen Trinksitten mit denen der „anderen Europäer“, von denen sie lernen könnten. Mir persönlich sind jedoch keine großen Unterschiede im Alkoholkonsum unter Studenten aufgefallen, egal ob nun in Finnland oder in Deutschland. Auch in Finnland kann Alkohol Bestandteil sowohl im Alltag als auch am Wochenende sein. Das Sauna-Bier ist von großer Bedeutung und auch bei den Jungs-Abenden an der Konsole bleibt man in der Regel „nicht trocken“. Selbstverständlich trifft man sich auch mit Freunden, um gemeinsam „abzuhängen“ oder zu feiern. Bei all diesen Anlässen ist die Einstellung gegenüber des Trinkens in Finnland offen und es steht jedem frei, ob und wie viel man trinkt. Doch aus eigener Erfahrung kann ich sagen, dass Alkohol oder das Trinken, um sich zu berauschen nicht die Hauptgründe für das Beisammensein sind. Es geht doch vielmehr darum, gemeinsame Zeit mit Freunden zu verbringen, soziale Kontakte zu pflegen, sich auszutauschen und dabei die Balance zu erhalten zwischen Alltag, Arbeit und Freizeit. Dabei kann Alkohol aus Genuss konsumiert werden, ist jedoch nicht zwangsweise vonnöten.

Nichtsdestotrotz gibt es auch die Kehrseite des „Sich-betrinkens“. So erzählte mir eine Freundin, die im Bereich soziale Arbeit und Kinderschutz tätig ist, darüber, dass die Zahl der Anzeigen beim Kinderschutz nach Festtagen wie Vappu, Neujahr oder Abschlussbällen steigt. Das Thema Alkohol in Finnland ist ein sensibles und weckt viele Emotionen in der Bevölkerung. Der Kauf von Alkohol in Finnland ist staatlich geregelt und begrenzt und es herrschen lebhafte Diskussionen in der Öffentlichkeit darüber, ob es bspw. sinnvoll ist, den Ausschank alkoholischer Getränke in Bars und Kneipen zeitlich bereits früher einzuschränken. Die Thematik ist in Deutschland, aufgrund der unterschiedlichen innerpolitischen Handhabung im Umgang mit Alkohol und nicht zuletzt wegen des unterschiedlichen Sozial- und Gesundheitssystems, nicht so brisant wie in Finnland.

Die Alkoholkultur wird in Finnland stark diskutiert und ruft Emotionen hervor. Dies spricht aber auch dafür, dass sich die Finnen der Gefahren bewusst sind, was auch im Bereich der Forschung von Alkohol und Alkoholprävention deutlich wird. Bei Suchtproblemen bietet die Gesellschaft große Unterstützung und Hilfestellung. Dieses Bewusstsein im Umgang mit Alkohol ist in Deutschland noch nicht so ausgeprägt wie in Finnland. 

Kirjoittaja on Saksasta kotoisin oleva jyväskyläläinen. Uusin silmin -sarjassa KSML.fi julkaisee maahanmuuttajan kirjoittaman kolumnin joka torstai vuoden 2015 loppuun asti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.