Uutta Jaltan diiliä odotellessa

Helmikuussa tulee 72 vuotta siitä, kun Eurooppa ja osin muukin maailma jaettiin etupiireihin kommunistisen Neuvostoliiton ja vapaata maailmaa edustaneiden Yhdysvaltojen ja Britannian kesken.

Sopimus allekirjoitettiin Jaltalla, Krimin niemimaalla, joka kuului tuolloin Neuvostoliiton suurimpaan osatasavaltaan: Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan. Ukrainan vallasta ei tuolloin tiedetty Krimillä vielä mitään.

Jaltan konferenssi toi Eurooppaan yli 40 vuotta jatkuneen vakauden jakson, jossa vakaus perustui vahvemman pakkovaltaan. Berliinin muurin ylittäjät ammuttiin. Poliittisen liikehdinnän yritykset mankeloitiin panssarivaunujen telaketjujen alle. Puoli Eurooppaa eli yhden totuuden yhteiskunnassa.

Nyt uutta vapauden aikaa on jatkunut jo 25 vuotta ja maailma on liekeissä. ”Uuden Jaltan sopimuksen” mahdollisuudesta puhutaan, vaikka kukaan ei ole sellaista konkreettisesti ehdottanut.

Presidentti Vladimir Putin epäilemättä haluaisi uuden etupiirisopimuksen pelastaakseen kasvonsa siltä hitaalta kurjistumiselta, joka Venäjää uhkaa kansainvälisen taloussaarron edetessä. Mutta kukaan ei tiedä, millainen diilintekijä Donald Trump oikeasti on.

Se, että suurta sopimusta odotetaan, on jo itsessään muuttanut maailmaa. Syyrian presidentti Bashar al-Assad puhuu jälleen isännän äänellä: hän antoi maanantaina Itä-Aleppon siviileille 24 tuntia aikaa poistua alueelta ennen täystuhon alkamista.

Yhdysvallat hakee selvästi Turkin tukea Syyrian kohtaloa koskeviin ratkaiseviin neuvotteluihin. Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja, kenraali Michael Flynn – USA:n sotilastiedustelun entinen johtaja ja venäläisen RT-kanavan kommentaattori – kehotti maanantaina Yhdysvaltoja karkottamaan Turkin gülenistiliikkeen johtajat ­alueeltaan.

Presidentti Barack Obaman hallinto on suojellut gülenistejä Turkin nykyhallituksen kiivaasta protestoinnista välittämättä. Tämä on etäännyttänyt Turkkia Yhdysvalloista. Nyt gülenistit saattavat joutua lähtemään Washingtonista, jos Turkki vastavuoroisesti taipuu ­Syyrian kurdien autonomiaan.

Putin tapaa Obaman ensi viikonloppuna mahdollisesti viimeistä kertaa APEC-neuvottelujen kulisseissa Perun Limassa. Putinin tiedottajan Dmitri Peshkovin mukaan presidentit keskittyvät Syyrian kysymykseen. Obama haluaa jättää oman puumerkkinsä tulevaan Syyria-diiliin ja Putin puolestaan ymmärtää, ettei Trumpin kanssa voi sopia mistään ilman riittävää konsensusta USA:n kongressissa.

Jos Syyria jää Venäjän valtapiiriin, Irak ja Libya todennäköisesti eivät.

Euroopassa vastaavaa sulle–mulle-jakoa vaikeuttaa se tosiasia, että ihmiset olivat jo tottumassa poliittisiin vapauksiinsa. Sopimus valtapiireistä voi kuitenkin syntyä, jos Ukraina, Georgia ja Moldova saavat Venäjältä takaisin jäädytetyt konfliktialueensa, ja EU vielä sopivasti kriisiytyy.

Esimerkiksi Moldovassa keskustellaan tästä juuri nyt, Venäjä-mielisen Igor Dodonin noustua sunnuntain vaaleissa maan uudeksi presidentiksi. Venäjän duuman ylähuoneen puolustuskomitea ilmoitti heti vaalituloksen selvittyä, että Dodonin valinta avasi mahdollisuuksia Transnistrian kysymyksen ratkaisulle.

Jaltan pormestari Andrei Rostenko on puolestaan jo kutsunut Donald Trumpin tutustumiskäynnille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.