Uutta toivoa ydinaseriisunnassa

Niin nurinkuriselta kuin asiaintila voi tuntuakin, suurvaltojen ydinaseriisunta on taantunut kylmän sodan päätyttyä.

1970-luvun suuret johtavien suurvaltojen strategisia ydinaseita koskeneet Salt-sopimukset ja torjuntaohjukset kieltänyt ABM-sopimus sekä yleismaailmallinen NPT- eli ydinsulkusopimus olivat kylmän sodan suuria saavutuksia. Neuvostoliiton romahtaminen näytti avaavan tien radikaalille ydinaseriisunnalle. Mutta kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto/Venäjä siirtyivät ydinaseiden rajoittamisesta niiden vähentämiseen eli Start-sopimuksiin, aiemmin selkeät asetelmat ovat menneet sekaviksi.

Presidentit George H. Bush ja Mihail Gorbatshov allekirjoittivat Start I -sopimuksen vuonna 1991 ja Bush ja Boris Jeltsin monikärkiydinohjukset kokonaan kieltävän Start II -sopimuksen vuonna 1993. Yhdysvaltain kongressi ratifioi Start II:n vuonna 1996, Venäjän duuma vasta vuonna 2000.

Yhdysvalloissa presidentti George W. Bush ilmoitti, ettei Yhdysvallat noudata ABM-sopimusta. Sen voimassaolo taas oli Venäjän Start II -sopimuksen ratifioinnin ehto. Käytännössä kumpikin mainittu sopimus raukesi ja voimaan jäi vain Start I. George W. Bushin ja Vladimir Putinin sopima strategisten hyökkäysaseiden sopimus Sort vuodelta 2002 jäi merkityksettömäksi, koska jo Start I rajasi ohjusten määrän vähemmäksi.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa merkittävimpien ydinasevaltojen solmimat ABM- ja Start II -sopimukset ovat olennaisesti rauenneet ja Start I:n voimassaolo umpeutui joulukuussa. Uudet vallat pyrkivät yhä merkittävämpiin asemiin suurpolitiikassa. NPT-sopimuskaan ei pidä: Intia ja Pakistan ovat todistettavasti ydinasemaita, Israelkin niihin lasketaan, Pohjois-Korea väittää omistavansa ydinaseen ja Iran on jatkanut kiisteltyä ydinohjelmaansa.

MUTTA Yhdysvaltain ja Venäjän uudet johtajat eivät kuitenkaan näytä uskovan ydinaseisiin ainakaan edeltäjiensä tavoin. Tärkeä liikahdus uudelle Start-sopimukselle oli presidentti Barack Obaman päätös luopua itäisen Euroopan ohjuskilpihankkeesta.

Nyt niin Obama kuin Venäjän presidentti Dmitri Medvedev sanovat maidensa käytännössä jo sopineen umpeutuneen Start-sopimuksen korvaavasta strategisten hyökkäysaseiden supistamissopimuksesta, joka vähentäisi ydinkärkiä noin kolmanneksella. Strategisten hyökkäysaseiden kehittely toki jatkuu.

Venäjän tiedeakatemian Yhdysvaltain ja Kanadan instituutin varajohtajan Pavel Zolotarjevin mukaan sopimus on saatava solmituksi ennen ydinturvallisuutta käsittelevää konferenssia toukokuussa New Yorkissa.

New Yorkin kokoukseen kohdistuu suuria odotuksia. Niitä ilmensi atomitutkijoiden julkaisu Bulletin of Atomic Scientists siirtämällä suotuisan kehityksen vuoksi ydintuhosta varoittavaa "tuomiopäivän kelloa" minuutilla taaksepäin. Myös tasavallan presidentti Tarja Halonen mainitsi New Yorkin konferenssin uudenvuoden puheessaan, jossa hän toivoi myös uuden Start-sopimuksen valmistumista lähiaikoina.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.