Väellä ja voimalla on merkitystä

Skotlannin hallituksen strategiajohtaja, tohtori Brian McVey puhuu yksitoikkoisella äänellä mutta asia on vivahteikas. Hän kertoo, kuinka Skotlanti aikoo menestyä.

Skotlanti on vanha nummien ja kaivosteollisuuden sekä siihen liittyvän koneteollisuuden maa Brittien saarten pohjoisosassa. Nykyisin Skotlanti saa toimeentuloa merestä, kaasusta sekä turismista.

Alueella myös on ruoka- ja juomateollisuutta, 14 perinteikästä yliopistoa, kasvavaa energiateollisuutta ja kovat odotukset luovan teollisuuden noususta (digitaalinen media ja ICT).

Viidellä miljoonalla asukkaalla itsehallintoalue on Suomen kokoinen, mutta skottitaustaisia ihmisiä maailmalla on paljon. The Scottsman's sanomalehti laskee, että ympäri maailman on 20 miljoonaa skottia, jotka voisivat olla kiinnostuneita skottilehden verkkouutisista.

Palataan tohtori McVeyn puheeseen. Hän kalvoissaan kaksi ensimmäistä kohtaa on samoja kuin Suomen ja todennäköisesti kaikkien maailman hallitusten strategiakalvoissa.

Skotit pyrkivät parantamaan työn tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Ja ihmisten osallistumista taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamiseen edistetään. Eli siis eläkeikiä nostetaan, yliopistoon pääsyä nopeutetaan ja töissäkäyntiä edistetään.

Nämähän ovat tuttuja asioita suomalaisesta keskustelusta.

Mutta kolmas kohta on meillä arkailtu asia. Skottihallitus pyrkii virkistämään väestön kasvua. Miksi näin?

Mitä enemmän maassa asuu ihmisiä, sen enemmän on työntekijöitä ja ostajia. Ja sen vilkkaampi on talous.

Meillä sen sijaan puhutaan osaamisesta ja koulutuksesta. Jostakin syystä emme sano, että koolla ja voimalla on merkitystä maailmassa.

Iso maa vetää työtä ja toimeentuloa. Siellä on kehitystä.

Kotimaan rajojen sisältä kyllä tiedämme, että kaupat ja palvelut keskittyvät kaupunkeihin. Syrjäkylillä elämä hiljenee, vaikka siellä eläisikin yksittäinen tohtori.

KIINAN nousu on osoitus talouden logiikasta. Aikanaan länsiyritykset lähtivät Kiinaan halvan työvoiman perään. Pian rinnalle nousi motiiviksi maan valtava asukasmäärä. Miljardin ihmisen kysyntä on hunajapurkki, jolta ei voi olla poissa.

Kiinan, Intian ja muiden Aasian maiden kasvava kysyntä on ollut läntisille yrityksille kova juttu.

VALTA JA VOIMA on maailmantaloudessa pitkällä aikavälillä siellä, missä on eniten ihmisiä ja taloudellista virkeyttä.

Toisen maailmansodan jälkeen tämä vahvuus oli Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Suomi nousi hyvinvointivaltioiden joukkoon 1970-luvulla ja sen jälkeen.

Japani ennakoi Aasian nousua jo 30 vuotta sitten, mutta nyt tulevaisuus näyttää siirtyvän Kiinalle ja Intialle. Myös maailmanpoliittinen valta liusuu ehkä hiljalleen lännen käsistä.

Mutta skotitkin pärjäävät. Heillä on neljännes Euroopan tuuli- ja vuorovesienergian potentiaalista. Ja kymmenesosa aaltoenergiasta. Tohtori McVeyn ei ehkä tarvitse olla huolissaan.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Tällänenon Viipuri.

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.