Vähän mutta hyviä hakijoita

Keski-Suomen maakuntajohtajaksi oli määräaikaan mennessä yllättävän vähän hakijoita – vain seitsemän. Ehkä maakuntajohtajuus ei ole nyky-yhteiskunnassa kaikkein innostavimpia virkoja.

Aluehallinto on ollut viime vuosikymmeninä myllerryksessä, eikä tulevaisuudestakaan ole varmuutta. Epäonnistuneiden uudistusten sarja sai alkunsa 1990-luvun lääninuudistuksesta. Tuolloin maa jaettiin viiteen suurlääniin, ja Keski-Suomi ajautui osaksi Länsi-Suomea pääpaikkana etäinen Turku.

Nyt olemme vuosikaudet yrittäneet sopeutua aluehallinnon tuoreimpiin ”kukkasiin”: elyihin ja aveihin. Moni kansalainen ei vieläkään tiedä, mitä noiden kirjainlyhenteiden taakse kätkeytyy.

Lähivuosina maakuntajohtajuus voi kuitenkin kokea uuden tulemisen, jos maakuntien valta kasvaa sote- ja koulutusuudistusten kautta.

Nykyinen maakuntajohtaja Anita Mikkonen jää eläkkeelle ensi keväänä. Hänen 13-vuotiseen kauteensa on mahtunut maakunnan nousua ja laskua.

2000-luvun alussa maakunta porskutti menestyjien joukossa; työttömiä oli alimmillaan 14 000. Nyt Keski-Suomi on vajonnut Suomen synkimmäksi työttömyysalueeksi. Työtä vailla on liki 25 000 ihmistä.

Keski-Suomessa puhaltavat nyt positiivisen muutoksen tuulet. Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi, Metsä Groupin biotuotetehdas, houkutti Äänekoskelle ennätysmäärän kaupunginjohtajahakijoita: 36. Vaikka biotuotetehdas säteilee rajattomasti mahdollisuuksia koko maakuntaan, se ei riittänyt houkuttamaan kovin monia nimekkäitä maakuntajohtaja-ehdokkaita esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.

Nyt hakijoista valtakunnallisesti tunnetuin on pitkäaikainen keskustan kansanedustaja ja Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Viitasaarella Ilmolahden kylällä perheensä kanssa asuva valtiotieteen lisensiaatti luopui lapsiasiavaltuutetun tehtävistä viime vuoden huhtikuussa, minkä jälkeen hän on keskittynyt paikallisiin ja valtakunnallisiin luottamustehtäviin.

Hakijoista keskisuomalaisia ovat myös Suomen Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini (Muurame), Sitran johtaja Antti Kivelä (Jämsä), Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius (Joutsa) ja tutkija Heikki Susiluoma (Jyväskylä).

Työ- ja elinkeinoministeriön rakennemuutosjohtaja Tapani Mattila vaikuttaa nykyisin Helsingissä mutta viettää vapaa-aikansa Hankasalmen Niemisjärvellä. Lisäksi hänellä on kokemusta kahdenkin keskisuomalaisen kunnan johtamisesta: Hankasalmen ja Jämsän.

Mikkeliläiseltä Finnetin toimitusjohtaja Jarmo Matilaiselta saattaisi löytyä näkemystä maakunnan laajakaistapulmiin.

Onneksi laatu korvaa määrän. Hakijoiden taso on niin hyvä, että joukosta löytynee aivan erinomainen keulakuva ja menestyksen edistäjä metsomaakuntaan. Suurimpien puolueiden piirijärjestöjen johtajat ovat vakuuttaneet, että poliittisilla taustoilla ei ole merkitystä. Toivottavasti näin todella onkin; paras valittakoon!

Päätöksen tekee maakuntavaltuusto marraskuussa. Nähtäväksi jää, painottuuko valinnassa hyvä yhteiskunnallinen suhdeverkosto, maakunnan laaja tuntemus vai elinkeinoelämän asiantuntemus – tärkeitä ominaisuuksia kaikki.