Vähemmän vähättelyä, kun mieli murtuu

Uutisen takana

29 Ahdistaa ja masentaa? Muista huolehtia itsestäsi. Usein mieliala paranee, kun nukkuu, syö ja liikkuu riittävästi. Päihteiden käyttö lisää huonoa oloa.

Näin lukee Vantaan kaupungin nettisivulla, johon on koottu mielenterveysasioihin liittyviä yhteystietoja. Johdantosanat ovat alentavaa ja masentavaa luettavaa – ikään kuin mielenterveyden häiriöt voisi korjata terveellisillä elintavoilla.

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n toiminnanjohtaja Pia Hytönen käyttää mielellään sanontaa ”Jalka voi murtua, myös mieli voi murtua.” Jos lauseen Ahdistaa ja masentaa? tilalla lukisi Jalka poikki?, varmaankin nauraisimme epäuskoisina sitä seuraaville neuvoille.

Nettisivun teksti havainnollistaa hyvin sitä, kuinka mielenterveyden sairauksia ei nähdä tasa-arvoisina muiden sairauksien kanssa.

Heinäkuulle on osunut niin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n kannanotto opiskelijoiden jaksamisesta kuin terapiatakuu-kansalaisaloitteen loppukiri. Pitkin vuotta olemme lukeneet uutisia lukiolaisten ja erityisesti lukiolaistyttöjen stressistä.

Tiedämme, että pitkittynyt stressi voi johtaa uupumukseen ja uupumus masennukseen. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus on suurin yksittäinen syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Viime vuonna näin kävi 3 500 henkilölle. Heistä yli kaksi kolmasosaa oli naisia.

Millainen pommi meitä odottaa, jos tulevaisuuden työntekijät stressaantuvat, uupuvat ja pahimmillaan masentuvat jo lukiossa ja korkeakoulussa?

Työkyvyttömyyseläkkeelle ei välttämättä jäädä pysyvästi. Paluu työelämään on Eläketurvakeskuksen mukaan kuitenkin harvinaisempaa, jos taustalla on mielenter­veyshäiriö eikä jokin muu sairaus.

Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa todetaan, että Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa saavat vain aikuiset, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna. Näin ollen esimerkiksi työkyvyttömyyseläkeläiset jäävät sen ulkopuolelle. Heidän vaihtoehdoikseen jää avun saaminen julkisessa ter­veydenhuollossa tai yksityisen tera­pian maksaminen omasta pussista. Ensimmäistä harvoin saa ja jälkimmäiseen tuskin on varaa.

Mielenterveyspalvelujen ja -järjestelmien asiantuntija, ylilääkäri Jukka Kärkkäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kirjoitti tiistain Helsingin Sanomissa, että julkisen terveydenhuollon pitäisi ottaa selvästi laajempi vastuu psykoterapioiden järjestämisestä. Psykoterapia on mielenterveyshäiriöiden keskeinen hoitomuoto lääkehoidon rinnalla.

Myös kansalaisaloite vaatii Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian oheen toimia julkiselta terveydenhuollolta.

Jos terapiatakuu toteutuu, voisi se vaikuttaa positiivisesti paitsi mielenterveyskuntoutujien hyvinvointiin myös heidän työllisyyteensä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .