Väkevien aatteiden kylä

Kyläkirjat kertovat kaikessa kirjavuudessaan paljon menneisyydestä ja nykyisyydestä. Parhaimmat ovat tasoltaan lähellä pitäjänhistorioita ja siihen ryhmään kuuluu juuri ilmestynyt Peltokangas – aatteiden kylä.

Peltokangas on kylä Perhossa Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen vaikutuspiirissä. Vahvimmat erityispiirteensä Peltokangas on saanut Etelä-Pohjanmaan suunnalta, Vimpelistä.

Monille voi olla yllätys, että Peltokankaan erityispiirre on ollut ja on kaiketi vähän vieläkin vasemmistolaisuus. Peltokankaan kyläyhdistyksen toimittamassa kirjassa kuvataan tätä kylän poliittisista erityispiirrettä monipuolisesti.

Teoksen toimituskunta koostuu Peltokankaalta maailmalle lähteneistä. Kirjan toimittaja Satu Elgland on eläkkeellä oleva opettaja. Tapani Elgland on muun muassa Kansan Äänen päätoimittajana Vaasassa vaikuttanut sanomalehtimies. Paljon kertoo se, että hän on opiskellut Sirola-opistossa ja Itä-Saksassa. Mikael Elgland on puolestaan siirtynyt eläkkeelle Jyväskylän aikuisopiston rehtorin virasta. Elglandin sisarukset ovat tehneet suuren työn.

Mikael Elglandin lisäksi toimituskunnassa on toinenkin jyväskyläläinen, majuri evp. Keijo Honkonen Tikkakoskelta. Kylän ensimmäinen ylioppilas Honkonen on kirjoittanut kyläkirjan perustan eli selvittänyt suvut ja talot. Lisäksi hän on tutkinut seikkaperäisesti siirtolaisuutta.

Mistä ja miten sosialismi Peltokankaalle tuli?

Sen toi Santeri Mäkelä (1870–1937/1938) Amerikasta ennen vuoden 1907 eduskuntavaaleja Vimpelin Sääksjärvelle, josta aate levisi lähiseuduille ja laajemmin Järviseudun kyliin.

Talonpoikaisen maaseutusosialismin julistaja Mäkelä valittiin vuonna 1910 eduskuntaan. Monien muiden tapaan hän suori itänaapuriin keväällä 1918. Mutta aate jäi elämään kotiseudulla.

Toisen maailmansodan jälkeen peltokankaalaisista äänesti äärivasemmistoa enimmillään noin 70 prosenttia.

Peltokankaalla on oltu uskossa lujia maallisen vallan asioissa, mutta ainakin yhtä vahvaa on ollut taivaan valtakunnan asioiden harrastus täällä maan päällä.

Kylässä on julistettu sulassa sovussa Karl Marxin ja Lars Levi Laestadiuksen oppeja. Ei ollut aivan tavatonta, että lestadiolaisten seurojen päätteeksi todistettiin myös sosialismin autuutta.

Peltokangas on ollut aikanaan kahden aatteen kylä. Tänä päivänä se on paljon muutakin.

Kansakoulu on ollut työväentalon ohella kylän sivistyksellinen keskus ja opettajien vaikutus on ollut suuri.

Salme ja Ahti Väkiparta näyttävät olleen 1950-luvulla erityisen arvostettuja opettajia. Voi olla, että heillä oli osuutensa siihen, että poliittiset asenteetkin alkoivat loiventua. Entisten oppilaiden mieleen on jäänyt, miten myöhemmin Perhon kouluntoimenjohtajana vaikuttanut Ahti Väkiparta yllätti kesken oppitunnin ja soitti tunnelman kohottamiseksi harmoonilla Jääkärien marssin.

Peltokankaalla oli jo 1950-luvullakin paljon lapsia, jotka ilmoittivat käyttävänsä Salme Väkiparran käsityötunnilla valmitettuja vappuhattuja vasta 12. toukokuuta, J. V. Snellmanin päivänä!