Väliaikakatsaus

SM-liigan ensimmäinen etappi alkaa olla paketissa, tätä kirjoitettaessa pelaamatta on enää lauantain kierros sekä sunnuntain ja maanantain "irto-ottelut". Jokaisella joukkueella on takana noin kaksikymmentä ottelua, joten reilu kolmasosa runkosarjasta on jo pelattu. Sarjataulukostakin saa siis jo jotain osviittaa, miten homma etenee.

Itse povasin ennen kauden alkua seuraavaa loppujärjestystä:

1. Jokerit
2. Kärpät
3. JYP
4. Blues
5. HIFK
6. Tappara
7. Lukko
8. HPK
9. Ilves
10. Pelicans
11. Ässät
12. SaiPa
13. TPS
14. KalPa

Sarjatilanne puolestaan näyttää ennen viikonlopun pelejä tältä:

1. Pelicans
2. Kärpät
3. Ilves
4. Jokerit
5.Lukko
6.Tappara
7.JYP
8. Blues
9. TPS
10. HIFK
11. HPK
12. SaiPa
13. Ässät
14. KalPa

Toistaiseksi on siis neljä oikein: Kärpät, Tappara, SaiPa ja KalPa. Kierroksia on jäljellä vajaat neljäkymmentä, joten tilanne elää vielä vahvasti. Pelicans ei kuitenkaan tule missään tapauksessa tippumaan kymmenenneksi eikä HIFK nousemaan neljänneksi. Juuri nyt en jaksa uskoa myöskään siihen, että Jokerit voittaisi runkosarjan. Piikkipaikka menee Kärpille, sillä pelikaanin sinänsä huikea lento ottaa takapakkia ennemmin tai myöhemmin.

Pitkää nokkaa

Pelicans on silti näyttänyt pitkää nokkaa epäilijöille oikein kunnolla. Itse sijoitin pussinokat sijalle kymmenen esimerkiksi siitä syystä, etten uskonut lahtelaisten pappaosaston pystyvän enää kovin kummoisiin urotöihin. Mutta: 36-vuotias Marko Jantunen 9+8, 36-vuotias Toni Koivunen 0+16, 35-vuotias Jan Latvala 4+8. Ja kun näitä säestää vielä nuorisojaosto: 20-vuotias Vili Sopanen 7+6 sekä 21-vuotias Jani Forsström 5+6. Siihen vielä mausteeksi "keskikokeneet" onnistujat Matias Lopin (9+16) johdolla, niin avot. Unohtamatta kaiken taustalla naruista vetelevää valmentajavelho Hannu Aravirtaa.

HIFK:n ohella syksyn pahin floppi on ollut HPK. Kerhon materiaali ei toki ole lähelläkään esimerkiksi viime kauden vastaavaa, mutta eipä ole (pää)valmennuskaan. HPK:ssa on kaikki samat oireet kuin parin edelliskauden JYP:issä. Muutama voittopeli siellä täällä, muutoin meno on päämäärätöntä haahuilua tappioputkesta toiseen. 20 ottelussaan HPK on hävinnyt jatkoajat ja rankkarikisat mukaan lukien kuusi kertaa yhden maalin erolla, eikä se ole missään vaiheessa pystynyt voittamaan yli kahta ottelua peräkkäin. Analogia edelliskausien JYP:iin on suorastaan selkäpiitä karmiva. Melkein tekisi mieleni sanoa, että HPK romahtelee munattomasti.

Mr HPK Harri Lintumäki vannoi, etteivät potkut uhkaa päävalmentaja Matti Alataloa, mutta vannomatta paras. Historia osoittaa, ettei tuollaisesta suosta nousta Alatalon opeilla, kysykää vaikka JYP:istä, jos ette usko.

Vieraslataus hukassa

Entäs JYP sitten? Ero koti- ja vieraspelaamisen välillä on karmaiseva. Joukkueen oman tilastoinnin mukaan JYP istuu koti- ja vieraspeleissä itse jäähyllä tasan yhtä paljon. Vieraskentällä vastustaja tekee kuitenkin ylivoimamaaleja yli kaksi kertaa enemmän kuin Hippoksella.

Vastustajalle JYP aiheuttaa kotona 40 prosenttia enemmän kakkosia kuin vieraissa. Ero on niin järkyttävän suuri, ettei se selity edes aika monen viheltäjän harrastamalla "kotituomaroinnilla". Lisäksi JYP on tehnyt vierasotteluissa vain 21 maalia, kun kotona verkko on heilunut 34 kertaa.

Vaikka näinä pelikirja-aikoina ei saisikaan henkimaailman asioista puhua, niin väitän silti, että viime keväästä asti rakennettu JYP-hype on osasyyllinen tähän asetelmaan. Kymmenestä kotiottelusta viisi on ollut loppuunmyytyjä, ja tunnelma Hippoksen hornankattilassa pääsääntöisesti katossa. Kun tähän vielä yhdistetään päävalmentaja Risto Dufvan paine-filosofia, (painetila on etuoikeus jne.) on päivän selvää, ettei JYP:in lataus vierasotteluissa ole lähelläkään kotimatsien vastaavaa.

Kotona on niin pirun paljon kivempi voittaa. Ja inhottavampi hävitä. Mutta jos vieraista napsii keskimäärin 0,88 pistettä per matsi, voi puheet suorasta puolivälieräpaikasta saman tien unohtaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.