Väliaikakatsaus

JYP-fanit raapivat tällä hetkellä päitään isolla haravalla. Joukkueen piti operoida siirtomarkkinoilla räväkällä otteella, mutta kuinkas on käynytkään. Esa Saksinen, Tomi Sykkö, Kalle Kaijomaa ja Ville Mäntymaa ovat saaneet saapua Hippokselle ilman ylimääräisiä ilotulituksia.

Jos tämä oli räväkällä otteella liikkumista, niin enpä uskalla edes arvailla, millaista yhtään varovaisempi toiminta siirtomarkkinoilla sitten olisi ollut. Tai jos tämän kauden ongelma oli selvän ykkösnyrkin puuttuminen, niin kukahan uusista nimistä sitten ratkaisisi tuon dilemman?

Itse asiassa JYP:n rosteri on heikentynyt viime kaudesta. Huikea Jyri Marttinen on poissa, kuten pisterohmu Miikka Männikkökin. Sitä paitsi monen papereissa laskettiin vielä elokuussa 2006 joukkueen ykköspakiksi Tommi Kovanen. Niin, ja samaan aikaan odotettiin Carlo Grünniltä sekä Arsi Piispaselta lopullista läpimurtoa. Johannes Alasenkin piti pystyä liigatason peruspeliin.

Listaus toimii hyvänä muistutuksena niille, jotka uskovat äijän kuin äijän nyky-JYP:stä nostavan ensi kaudella tasoaan. Joukkueurheilun laki nimittäin tuntuu olevan se, että aina löytyy jonkun verran niin yli- kuin alisuorittajia.

Vaan turha tässä vaiheessa on nostaa käsiä pystyynkään. Pikemminkin kannattaa odotella kärsivällisesti, sillä toimitusjohtaja Seppäsen kassassa on rahaa vielä niiden a-luokan vahvistusten värväämiseen. Toinen asia sitten on, miten nuo pätäkät pystytään käyttämään. Pöytäjääkiekossa Seppänen on mestarillinen tekijä, mutta nyt puhutaan kumiukkojen sijaan oikeiden ihmisten kanssa pelaamisesta. JYP-organisaation pitää pystyä vakuuttamaan todellisille huippupelaajille, että heidän kannattaa raahata rojunsa Jyväskylään.

Esimerkiksi Matti Alatalo valitti Missio-kauden kynnyksellä siitä, kuinka JYP ei pysty valitsemaan pelaajiaan, vaan pikemminkin pelaajat valitsevat JYP:n. Tähän Seppänen varmasti halusikin reagoida pelaajabudjettia nostamalla. Sillä rahahan se tunnetusti saa ihmisen viihtymään hiukan kauempanakin parrasvalojen räiskeestä.



Mikä mies on Jyrki Aho?

Nykytilanteesta pitää osata nähdä myös positiiviset puolet. Tämän kauden rosterista sekä Juha-Pekka Hytösen että Tommi Hannuksen jatkosopimukset on laskettava huippuvärväyksiksi. Molemmista oli kehkeytymässä isoja vonkaleita kevään siirtomarkkinoille.

Lisäksi joukkue on kasattu varsin hyvässä aikataulussa. Nimet jatkosopimuspapereihin saatiin käytännössä kaikilta niiltä, joilta haluttiinkin - Marttista toki lukuunottamatta.

Jo nyt kasassa on periaatteessa potentiaalinen nippu, josta Risto Dufva adjutantteineen voi alkaa kaivaa potentiaalia esiin.

Toivoa nimittäin sopii, että vaikka pelaajien kohdalla todelliset a-luokan vahvistukset puuttuvatkin, niin valmennuspuolella sellaiset olisi löydetty. Katseet kohdistuvat Dufvan lisäksi kakkoskoutsi Jyrki Ahoon. Mies on fyysisen valmennuksen ekspertin maineessa, ja juuri tuolle osa-alueelle vahvistusta kaivataankin.

- Ei mikään joukkue tee liigassa eroa toisiin fyysisellä harjoittelulla. Kaikki treenaavat koko lailla samalla tavalla ja saman verran. Kyse on ikään kuin kauhun tasapainosta, Matti Alatalo kommentoi kerran suhdettaan fyysiseen harjoitteluun.

- Paskapuhetta. Esimerkiksi Oulun Kärpät on tehnyt voimavalmentaja Harri Hakkaraisen johdolla jo pitkään selvän fyysisen kilpailuedun muihin liigajoukkueisiin, eräs (kollegani vakiofraasin mukaisesti) "paljon minua viisaampi" fysiikkapuolen asiantuntija puolestaan kommentoi Alatalon kommentteja.

Vaikea tietysti sanoa, kumpi on lähempänä totuutta. Mutta ainakin oululaisten sairastupa näyttää tyhjentyneen parahiksi SM-finaalien aikaan. JYP:llä taas on tullut tavaksi tuskailla loukkaantumisten kanssa vuodesta toiseen.

Loukkaantumiset tietysti ovat arkipäivää kaikilla liigajoukkueilla. Mutta kysymys kuuluukin, miten tuota arkea käsitellään? Kun pelataan pienillä marginaaleilla, kaikki osa-alueet kannattaa pyrkiä "kauhun tasapainon" sijaan tekemään edes hiukan paremmin kuin muut joukkueet.

Esimerkiksi fyysisellä puolella lopputulema nimittäin voi olla se, että Sinuhe Wallinheimon nivunen venyy kiekon edelle ainakin yhden kerran enemmän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.