Väljyyttä kouluvaatimuksiin?

Vuodesta 1990 lähtien valtiovarainministerinä on ollut kahdeksan henkilöä. Valtiovarainministerin tehtävänä on pitää valtion ja itse asiassa koko Suomen talous kunnossa. Valtiontalouden hoitaminen on selkeä rooli, mutta maan taloudesta vastaaminen on jo ylimitoitettu vaade yhdellekään ministerille.

Valtiontalouden ohjaaminen vaatii monipuolisia kykyjä. Erityisesti kansantaloustieteellinen osaaminen voi olla tärkeää, vaikka valtiovarainministeriön virkamiehet ovat periaatteessa alan ykköstuntijoita.

Niinpä voi ajatella, että valtiovarainministerien pitäisi olla talouden huippuosaajia.

Miten sellaiseksi voi tulla? Koulutus on yksi tie. Taloustieteiden opiskelu yliopistossa voisi valmistaa valtiovarainministeriksi. Myös yrittäjäkokemus voisi olla reitti, jolla talouden toimintaan tutustuu.

Tai sitten työkokemus taloustutkimuslaitoksessa, suuren yrityksen talouspuolella tai vaikkapa pankissa voisi olla hyvä tausta.

Millainen valtiovarainministeriemme tausta on ollut? Insinööri, luokanopettaja, varatuomari, liikunnanopettaja, ylioppilas, yhteiskuntatieteen maisteri ja valtiotieteen kandidaatti.

Erkki Liikanen (sd.) oli valtiovarainministerinä 1987–1990. Hän on valtiotieteen kandidaatti kansantaloustieteestä. Liikanen on koulutukseltaan parhaiten valtiovarainministeriksi sopinut henkilö kolmen viime vuosikymmenen aikana. Silti Harri Holkerin (kok.) hallituksen talouspolitiikka oli löysyydessään epäonnistunutta ja suisti Suomen 1990-luvun alun lamaan.

Seuraaja Matti Louekoski (sd., ministerinä 1990–91) oli varatuomari. Sen jälkeen valtiovarainministeriksi tuli insinööri, yrittäjätaustainen Iiro Viinanen (kok.). Hän on viime vuosikymmenien haukutuin valtiovarainministeri, koska Esko Ahon (kesk.) hallitus joutui leikkaamaan valtiontaloutta syvistä ongelmista.

Viinasta seurasi ministerinä Sauli Niinistö (kok., 1996–2003). Hän on koulutustaustaltaan varatuomari.

Siten vuorossa oli Antti Kalliomäki (sd., 2003–05). Huippu-urheilijana tunnetuksi tullut Kalliomäki on liikunnanopettaja. Hänen seuraajansa Eero Heinäluoma (sd., 2005–07) on ylioppilas.

Jyrki Katainen (kok., 2007–11) on valtio-oppinut yhteiskuntatieteen maisteri Tampereen yliopistosta ja nykyinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on luokanopettaja Jyväskylän yliopistosta.

Kun katsoo lehdestä ilmoituksia yritysten vapaista työpaikoista, monissa niistä on tarkkoja koulutusvaatimuksia. Sama koskee myös useimpia valtion ja kuntien työpaikkoja.

Koulu- ja työelämän pelisääntönä tuntuu olevan, että opiskelun pitäisi viedä suoraan juuri koululutusalan töihin.

Onko tämä ajattelu järkevää? Eikö hyvä yritysjohtaja voisi tulla vaikka kansantiedettä (tutkii ihmisten menneen ajan elämää) opiskelleesta? Tai mainio kirjastoihminen taloustieteestä valmistuneesta?

Pitäisikö koulutusvaateet nähdä väljästi? Enemmän haettaisiin koulutustasoa eikä alaa.

Vain lääkärin, tuomarin ja parin muun alan professionaalit ammatit ovat koulutusalasidonnaisia taitoammatteja. Muuten työelämään soisi lisää vapautta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.