”Vaaralliset” muumit

Muumit koetaan yhä vielä sittenkin vaarallisiksi ja Tove Jansson (1914–2001) herättää edelleen pahennusta. Näin voi päätellä Venäjällä julkaistusta satiirisesta tekstistä, jossa vinoillen ehdotetaan muumien kieltämistä venäläislapsilta.

Kolumnisti Konstantin Zarubin listaa venäläisessä aikakauslehti Snobissa muumi-kirjojen paheita, jotka ovat tuomittavia nyky-Venäjällä (HS 7.8.). Näitä paheita ovat Venäjän valtion loukkaaminen, joukkolevottomuuksiin yllyttäminen ja homosuhteiden propagointi.

Mutta kaikkien kamalinta on se, että Jansson itse eli 45 vuotta suhteessa Tuulikki Pietilän kanssa, irvailee Zarubin.

Tuulikki Pietilä oli esikuvana muumien Tuutikki-hahmolle. Tuutikki on alati järkevä ja tärkeä tuki Muumipeikon aikuistumisessa. Hyvä ihminen siis, mutta silti taustansa vuoksi aivan ”sopimaton” ja ”vääränlainen” hahmo lastenkirjaan.

Tove Janssonin syntymästä on tänään tasan sata vuotta.

Jansson oli peloton rajojen rikkoja niin henkilökohtaisessa elämässään kuin poliittisissa kannanotoissaan.

Sota-aikaan hän muun muassa piirsi Stalinia ja Hitleriä rankasti arvostelevia pilkkakuvia Garm-lehteen – ja rohkeasti aina nimellään mahdollisista seurauksista välittämättä.

Joku toinen olisi todennäköisesti päätynyt selustansa turvaamiseen ja jättänyt signeeraamatta pilkkakuvat – olihan sodan lopputulos silloin vielä hämärän peitossa.

Jo Janssonin kärkästä valtionjohtajien arvostelemista voisi nyky-Venäjällä pitää tuomittavana yllyttämisenä.

Vuosikymmeniä sitten Jansson herätti myös Suomessa paheksuntaa, kirjoittaa Tuula Karjalainen Janssonin elämäkerrassa Tee työtä ja rakasta. 1950-luvulla Jansson joutui loanheiton, panettelun ja nimettömien kirjeiden kohteeksi seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Mutta vielä vuosikymmeniä tuonkin jälkeen osa nyreksyi Janssonia. Mieleen on jäänyt tapaus abikeväältäni, josta on jo hyvä tovi.

Tapana oli, että abit hoitavat aamunavauksen jonakin viimeisistä koulupäivistään. Mikä olisikaan sopivampi aamunavausteksti kuin katkelma Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä -kirjasta, tuumimme porukalla.

Niinpä kaivoimme kirjan esille ja luimme valitut katkelmat tahoillaan yksinäisestä Nyytistä ja arasta Tuitusta, joita nyt voisi kuvata syrjäytymisuhan alla oleviksi nuoriksi. Tarinassa Nyyti rohkaistuu, kun selviää, että jossain on häntäkin vielä arempi Tuittu, joka kaipaa suojelua.

Aamunavaukseen tarina sopi mielestämme hienosti – kuvataanhan siinä huolenpitoa lähimmäisestä ja rakastamisen voimaannuttavaa vaikutusta. Juuri sehän on myös kristillisyyden ydinsanoma.

Yllätykseksemme osa aikuisista oudoksui – jopa paheksui – valintaamme. Arvelimme, että teksti ei miellyttänyt heitä, koska tuohon aikaan koulupäivät käynnistyivät aina uskonnollisilla teksteillä. Mutta nihkeyteen saattoi sittenkin vaikuttaa yhtälailla myös Janssonin persoona ja elämäntapa.

Nyt Jansson ja muumit ovat Suomessa jo niin hyväksyttyjä, että muumihahmoksi haluaa jo julistautua jo yksi jos toinenkin. Silti pelkkä pyöreä vartalo ei vielä tee kenestäkään muumia. Muumihahmolta edellytetään ennakkoluulotonta, suvaitsevaa ja toisia kunnioittavaa asennetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.