Vai että Mikko Mäenpääkin...?

On kesäkuu. Ulkona käristää aurinko. Tietenkään ei pitäisi suoda ajatustakaan jääkiekolle. Vaan minkäs teet. Uutinen Mikko Mäenpään(kin) siirtymisestä Pohjois-Amerikan taalajäille sai pääkopassa aikaan jonkinasteisen ketjureaktion.

Ensin tuli mieleen, että herran pieksut, Mikko Mäenpää... Siis tuo sama jämäpelaaja, joka vuosina 2002-2004 yritti saada edes vähäistä jalansijaa jyväskyläläisessä JYP-nimisessä yhteisössä. Eihän siitä mitään tullut. Ensimmäisellä kaudella 0+0, toisella 0+2 ja kolmannella tynkäkaudella 0+1. JYP:stä Pelicanseihin, Pelicanseista Jukureihin, Jukureista HPK:hon. Yhtäkkiä täysosumatalvi ja nyt Columbus Blue Jackets. Huppista heijaa.

Sitten tupsahti päähän, että vieläkö tämänkin kevään joukkopaon (Ruotsi ja Pohjois-Amerikka) jälkeen kiekkoväki onnistuu syksyllä julistamaan SM-liigan ihanuutta. Tietty, totta kai tästä maasta löytyy aina pelureita, jotka kykenevät aikaansaamaan erinomaisiakin jääkiekkotapahtuma. Mutta käsi sydämelle. Kuka oikeasti väittää, että kasvattajasarjaksi ajautuneen liigan hohto on tämän vuosikymmenen aikana lisääntynyt? Tai taso noussut?

Näin kurvataankin takaisin Jyväskylään. Pikku hiljaa alkaa näet oikeasti vaikuttaa siltä, että ärhäkkääksi heittäytynyt JYP saattaa olla ensi talven liigapylpyröissä tiukkaa valuuttaa. Hyökkäyskalusto ja maalivahtiosasto ovat enemmän kuin kilpailukykyisiä. Nyt vain yksi isoa roolia hamuava hahmo alakertaan, niin avot.

Sitä paitsi eiköhän se järjesty. Yksi puolustaja ja yksi hyökkääjä, sanoi valmentaja Risto Dufva, kun häneltä kysyttiin JYP:n tämän kesän ja syksyn hankintapolitiikasta. Lausunnon arvoa ei heikennä yhtään se, että se annettiin pesäpallo-ottelun tauolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.