Vaihtavatko Soini ja Arhinmäki paikkoja

Vasemmistoliiton edeltäjä Suomen kansan demokraattinen liitto oli 1958 maan suurin puolue. Kansanedustajia oli 50. Sen jälkeen Skdl ja vasemmistoliitto ovat voittaneet eduskuntavaalit vain neljä kertaa, ja puolue on kutistunut 8,8 prosentin ja 17 kansanedustajan riiteleväksi ryhmäksi.

Vasemmistoliitto perustettiin 1990 Skdl:n ja Suomen kommunistisen puolueen raunioille. Puheenjohtaja Claes Anderssonin johdolla puolue sai hetkeksi käännettyä kannatuksen nousuun. Suurimmillaan se oli 1995 vaaleissa, kun puolue sai 22 kansanedustajaa.

Kommunistien puolueriidat siirtyivät vasemmistoliittoon. Andersson ei pystynyt riitoja lopettamaan.

Suvi-Anne Siimes yritti siivota taistolaiset ulos puolueesta. Lopulta itsepäisesti toiminut Siimes suututti myös puolueen enemmistön ja jätti puheenjohtajuuden 2006.

Martti Korhonen oli Sitten SKP:n Arvo Aallon ensimmäinen puoluejohtaja, jolla oli kokemusta tavallisesta työstä. Puolueen pelastaminen ja yhdistäminen ei onnistunut häneltäkään.

Eurovaaleissa vasemmistoliitto hävisi perussuomalaisille koko maassa, Ahvenanmaata ja Varsinais-Suomea lukuun ottamatta.

Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki käynnistää jälleen yrityksen uudistaa vasemmistoliitto ja siirtää kommunistisen puolueen osapuoliriidat lopullisesti puoluearkistoon. Ikiaikainen osapuolijako näkyy edelleen puolueessa. Eikä vähiten eduskuntaryhmässä ja vaaleissa.

Kahdessa vuodessa Arhinmäen on käännettävä äänivirrat perussuomalaisista vasemmistoliittoon. Punavihreä vasemmisto ei ole houkutellut. Siitä ei ole tullut tyytymättömyyden äänitorvea hallitusta ja päättäjiä vastaan.

Vasemmistoliitossa ovat nyt esillä vihreät arvot, seksuaalinen tasavertaisuus ja ympäristö. Puolueen edeltäjien peruskannattajien asioista puhutaan vähemmän. Heitä ei puolueen kokouksissa näy.

Timo Soinilla on onnistuessaan mahdollisuus tehdä perussuomalaisista keskisuuri puolue, joka herättää nykymenoon ja vasemmistoon tyytymättömät miehet ja nukkuvat äänestäjät.

Jos Soini onnistuu, Arhinmäen ja vasemmistoliiton kohtaloksi voi tulla putoaminen eduskuntavaalien alasarjaan. Siellä Arhinmäki kilpailisi kristillisdemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa siitä, mikä puolue on kolmesta pienestä puolueesta se kolmanneksi pienin.

Kirjoittaja on Väli-Suomen Median ja Turun Sanomien politiikan toimittaja.