Vain valkeata joulua

Vain valkeata joulua mielessäin ootan minä ain. Sillä hangen hohteessa vain joulurauhan tunnen sielussain.

Alkuperältään amerikkalainen, Suomessa erityisesti Vesa-Matti Loirin esittämänä tutuksi tullut Valkea joulu on yksi suomalaisten tuntoja hyvin kuvaava joululaulu. Ja viime päivien puheenaiheista päätellen erityisen paikkansa pitävä kuvaus siitä, millaista joulun säätä suomalaiset toivovat.

Kukaan ei tunnu iloitsevan siitä, että todennäköisesti jouluna ei tarvitse huhkia lumitöissä. Nyt kaikki vain odottavat sitä ihmettä tapahtuvaksi, että sittenkin taivaalta sataisi lunta ja saisimme valkean joulun – sellaisen kuin Jean Sibeliuksen säveltämässä ja Vilkku Joukahaisen sanoittamassa laulussa:

On hanget korkeat, nietokset, vaan joulu, joulu on meillä! On kylmät, paukkuvat pakkaset ja tuimat Pohjolan tuuloset, vaan joulu, joulu on meillä.

Kilisee, kilisee kulkunen, loistehessa nietosten – tai pakkasyö on ja leiskuen, Pohja loimuja viskoo. Lumi ja pakkanen ovat perinteisten suomalaisten joululaulujen kestoteemoja. Eipä siis ihme, että joulu ilman lunta on monelle kuin kinkku ilman lempisinappia.

Tämänhetkisten ennusteiden mukaan valkoisen joulun todennäköisyys Keski-Suomessa on varsin pieni mutta ei sentään olematon. Meteorologin mukaan maakunnan yllä myllää kaksi matalapainetta, jotka voivat tuoda lunta, räntää tai vettä – jopa niitä kaikkia (Ksml 19.12.).

Jyväskylän korkeudella tilastollisesti kahdeksan joulua kymmenestä on valkoinen. 2000-luvulla mustia jouluja on koettu jo neljä.

Erityisen toivottavaa lumisten joulujen säilyminen olisi Keski-Suomen matkailuyritysten näkökulmasta. Nyt ulkomaiset matkailijat rynnistävät lumivarmaan Lappiin, ja sinne suuntaa yhä useampi suomalainenkin.

Lapin matkailu kukoistaa muun Suomen taantumasta huolimatta: majoitus- ja ravitsemistoiminnat kasvavat kuluvana vuonna 6 prosenttia ja ohjelmapalvelut 8 prosenttia. Erityisesti kansainvälisten vieraiden varaukset ovat lisääntyneet selvästi (Ksml 22.11.).

Suomalaisia talviseen Lappiin vetää ennen muuta mahdollisuus hiihtää ja lasketella. Suosituimpia ovat kevätaurinkoiset maalis–huhtikuun viikot. Innokkaimmat rynnistävät hangille jo marraskuun puolivälissä, jolloin hiihtämään pääsee hyväkuntoisilla valaistuilla laduilla ainakin Oloksella, Luostolla, Ylläksellä, Levillä, Saariselällä, Pyhällä, Ounasvaaralla ja Rukalla.

Toissaviikolla todistin omin silmin ainakin japanilaisten, brittien, saksalaisten, ranskalaisten ja ties mistä maailman kolkista saapuneiden matkailijoiden riemua Saariselällä, keskellä kaamoksen hohtavien hankien. Haalarikansaa oli liikkeellä kuin parhaiden opiskelijabileiden aikaan mutta näiden eri-ikäisten kulkijoiden puna- tai sinimustissa asuissa komeili kaikissa sama mainos: Lapland Safaris.

Tepastelu suksilla, pulkkamäki tai pelkästään lumisten maisemien ihailu näytti olevan vertaansa vailla oleva elämys kaukaisille vieraille. Lumesta lumoutuneiden matkailijoiden innostus tarttui väistämättä; kotimaan talvisen kauneuden näki itsekin entistä kirkkaammin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.